Oli kyllä kiva tarina! Tulee mieleen muista tarinoistasi Kutvonen. Puhuvia eläimiä osaat käsitellä hyvin! :D
Ja olisipa siistiä löytää hehtaaritolkulla mesimarjoja... taitavat vaan olla aikamoisen harvinaisia.
Itse tykkäsin tuosta lopusta, ehkä eniten sen takia, että se yllätti. Olisin nimittäin itsekin odottanut tällaiseen hyväntuuliseen tarinaan iloisempaa loppua.
Tässä oli myös kielellisesti hyvää kerrontaa, esimerkiksi "Vaan kuten niin aina ja usein tapahtuu, ahneus käy ylitsekäymättömäksi ja pilaa hyvätkin suunnitelmat." oli hyvin kirjoitettu.
Tässä kohdassa en tosin ole ihan varma miten teksti pitäisi tulkita: "- Osaatko sinä Aapo kehveli ennustaa säätäkin ja vielä puhua?
-Ja, minkähän tähden osasi? koira murahti sisään mennessään.
- No, hyvä on, telkkarista illalla kuulin säätiedotuksen ja siitä tiesin, Aapo myönteli."
Mihin Aapon lausahdus tarkalleen viittaa?
3 kohdetta - näytetään 1 - 3 |
Järjestys
|
3 kohdetta - näytetään 1 - 3 |
Niin, nuo "puhuvat eläimet"? Taitaapa olla kolme tarinaa eläimistä, joilla on poikkeuksellisia taitoja, jos niin voi sanoa. Jos nyt tarkasti asiaa katsoo, niin Aapo lienee ainoa, joka osasi puhua. Elmeripossu Kutvosessa ei ilmaissut itseään puhumalla ihmisten kielellä, vaan Kutvonenhan ymmärsi asiat eläinten kielellä. Ja se kolmas tarina, jossa Reettakarhulla oli erityisosaamista monellakin saralla, muttei sekään tainnut osata puhua, joskin yhteiselo Rietun kanssa muutoin sujui mallikkaasti.
Mukava havaita sinu n lukeneen Aapon tarinan huolella, ja tuo mainitsemasi puhekohtaus Aapolta sisältääkin näköjään kirjoitusmokan, tai sitten on vain kirjaimet käyneet näppäimistölläni hetkellisesti nollissa. Oikeampi ilmaisu lienee olisi: " Ja minkähän tähen osaisia". Tarkoitus kertoa Aapon viittaavan sään ennustamiseen ja jättävän kokonaan huomiotta maurin hämmästyksen puhetaidosta. Kirjoitettuun tekstiin ei oikein onnistu saamaan sanojen painotuksia.
Jostakin syystä tykkään sijoittaa monet näistä teksteistäni juuri tuonne pohjoiskarjalan vaaramaisemiin. Isäni on syntynyt ja nuoruutensa viettänyt Pielisen itäpuolisessa karjaassa, josta omasta mielestäni on peräisin kaunein suomenkielen kantamurre. Alueen puhekieli kukkii kauniina monipuolisen sanaleikin muodossa, joissa kuvailevat lauserakenteet nousevat muovaamaan puheesta omaperäisen kauniisti sointuvaa.
Mainio esimerkki on Heikki Turusen kielimaailma.