Review Detail

Hieno oivallus, Senior Antracite Artist! Olen miettinyt pienessä mielessäni aivan samaa jo jonkin aikaa. Englanniksi kaikki kuulostaa hienommalta, ja ehkä se titteli antaakin merkitystä työlle, ja ehkä samalla Veikon elämälle!

En tiedä osaanko paradoksaalisesti itsekään asiaa oikealla tavalla ilmaista, mutta koska viet juonta ja hahmoja eteenpäin hienosti, seuraava askel kirjoittamisessasi olisi omasta mielestäni värikkäämpi tilanteen kuvaus, ns. "rönsyily" ja pieni kielellinen leikittely ja keveys. Se sopisi mielestäni tarinoihisi mainiosti. Haet kuitenkin oivallisesti juuri suomalaisen sielunmaisenman kipeimpiä, mutta samalla rakkaimpia kipukohtia ja epämääräisyyksiä, mutta samalla se pitäisi tehdä vielä astetta ovelammin, ankarammin ja satiirisemmin. Tämän voisi tuoda esiin paremmin esim. toisessa kappaleessa: kun kirjoitat "hän oli henkeen ja vereen kaikkia esimiehiä vastaan" osoittaisitkin sen kertomuksensa "oikeasti" tapahtuneesta tapahtumasta.

"Joskus hän oli heikolla hetkellään harkinnut yrittäjyyttä, mutta oli kironnut sen kastin alimpaan helvettiin tajutessaan joutuvansa olemaan itsensä oma pomo", miksi? Avaa, selitä hivenen pidemälle, avaa tämän hahmon sielunmaisemaa vähän lisää. Sama asia myöhemmin: miksi ei saa olla esimiesten kanssa samaa mieltä mistään?

"Suksi vittuun" on kaikessa yksinkertaisuudessan ja karuudessaan hieno oivallus ja lause tuohon paikkaan. Pidän!

Vaikka dialogi onkin soljuvaa ja omalla tavallaan nokkelaa, mielestäni väleihin tarvitaan lisää selitystä, taustoja ja syy-seuraus - suhteita miksi kukakin käyttäytyy miten käyttäytyy.

Tämä tarina ei nouse parhaaksesi missään nimessä, mutta on kuitenkin taattua Jästipäätä. Ongelmasi kuitenkin on, että ottaaksesi seuraavan askeleen kirjoittajana, sinun täytyy uskaltaa heittäytyä kirjoittamisellesi, ja uhrattava itsesi, niin, että olet haavoittuva. Älä piiloudu pikkunokkelien dialoginpätkien taakse. Olet tälle foorumille poikkeuksellisen taitava kirjoittaja, uskalla ottaa askel eteenpäin!