Upeasti alussa tahti on rauhallinen, mutta sitten vauthi kiihtyy ja lukijankin syke alkaa nousta. Imutat lukijan tarinaan ja yhtäkkiä huomaakin olevansa koukussa ja tuntee sen pakon sisällään, että haluaa tietää mitä tapahtuu. Pari pilkunviilaus juttua. Ensinnäkin virke "Hän ei ollut ainoastaan tyrmäävän näköinen, vaan vaikutti persoonaltaan kiinnostavalta" on ainakin minun korvaani aivan hivenen kömpelö. Varsinkin loppu. Toisekseen, kertoja käyttää juhlista sanaa "bileet", ja jos opiskeluajoista on jo noin 30 vuotta aikaa mielestäni se ei istu hänen suuhunsa. Nämä toki omia henkilökohtaisia mielipiteitäni ja kaivamalla kaivettu, jotta olisi jotain korjattavaa, sillä kritiikki kehittää, ei kehut. Ainoa suurempi korjattava asia mielestäni on tuo loppu, kuten boxo jo ehti sanoa. Jos Milla on noin kauan hautonut kostoa, hän ei lopeta kertojan "kiduttamista" noin nopeasti ja olettaisin, että hän haluaa kuulla ne sanat "minä tapoin hänet" tms. Hän todennäköisesti haluaisi kuulla syitä ja kuinka hyvin he Maijun kanssa tunsivat yms.
Joka tapauksessa hyytävän mukaansa tempaava tarina, taattua laatua!
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |