Täytyi palata, sillä tahdon selittää tarinankerrontasi ongelmia niin että ymmärrät. Olet siis käyttänyt tässä vaihtelevasti trooppeja, joita kannttaisi välttää.
Suurin ongelma on siinä, että kertoja vaihtuu jatkuvasti. Edellisessä osassa oli kaikkitietävä kertoja ja minäkertoja. Tässä osassa on kaikkitietävä kertoja ja minäkertoja sekaisin.
Sitten on muita kyseenalaisia kerronnallisia tapoja:
"Olemme jo kerran todenneet, että tyytyväisenä on vaivattoman helppoa pysähtyä tilanteen vieteltäväksi. Se tarkoittaa sitä, että joku voisi jäädä vielä silittelemään vatsakumpuaan juotuaan sumppinsa ja syötyään pullansa. Se voisi tarkoittaa myös sitä, että joku nostaa sanomalehden viereiseltä pöydältä ja alkaa lukea sitä. Mikko ei tee kumpaakaan."
Huomaatko kuinka puhut kirjoittajana suoraan lukijalle? Mikko ei ajattele vaan sinä kerrot ajatuksiasi. Tahdon lukea Mikon tarinaa, en sinun näkökulmiasi, anteeksi vaan.
Edelllisessä siis rikotaan neljäs seinä (Breaking the Fourth Wall):
https://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Main/BreakingTheFourthWall
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nelj%C3%A4s_sein%C3%A4
Välillä on passivia, jota kannattaa kirjoittaessa välttää:
"Silmänräpäyksessä ollaan taas ulkona sateessa."
Seuraavassa kertoja muuttuu jälleen:
"Mutta nauttiko Tapio todella onnesta? Voiko itsensä kaatokänniin juovaa ihmistä todella kutsua onnelliseksi? Moni kysymys on jäänyt vaivaamaan minua."
Huomaatko? Kertojan muuttuminen kesken kaiken on yleistä alkavalle kirjoittajalle, älä huolestu siitä. Sitä vastoin tavasta kannattaa päästä irti tulevissa tarinoissa. Siitä pääsee eroon muistuttamalla jatkuvasti kenen näkökulmasta tarinaa kertoo. Jos jotakin asiaa ei voi selittää valitulla kertojalla, täytyy hyväksyä, että siitä asiasta ei voi kertoa siihen tapaan. Jos esimerkiksi hänkertojalla pitäisi kertoa jotakin mistä henkilö ei tiedä tai missä hän ei ole ollut, se ei onnistu. Sama kertoja tulee säilyttää kertomuksen ajan.
Saatan palata jos minulle tulee vielä jotakin mieleen.
Jatkahan kirjoittamista!