 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Pidin tarinasta. Se oli kepeästi kirjoitettu, mutta se oli silti jotenkin samalla vakavakin? Puhetyylisesti kirjoitettuna se kuvasi hyvin kertojaa itseään ja ainakin minulle värittyi selkeä kuva millainen kaveri tässä oli kyseessä. Novelli tämä ei ehkä mielestäni kuitenkaan ollut. Tästä jäi jokin juonellinen loppu uupumaan ja jäin myös miettimään mikä oli tarinan tarkoitus? Oliko pelkästää vain teksti, jossa joku purnaa armeija-aikojaan? Joka tapauksessa teksti oli luontevaa ja tässä oli jotain mikä koukutti minut lukemaan... :)
