Kemia oli minulle kouluaikoina lähes intohimoinen oppiaine. Ei kai tarvinne kovin paljoa mielikuvitusta vaivata, kun tuo otsikon kaava paljastuu vähemmänkin asiaan vihkiytyneelle.
Se siitä.
Itse lyhyeen tarinaasi: jälleen syntyy lyyrinen tunnelma kuin itsestään. Käytät vertauskuvia tekstissässi luomaan runonomaista tunnelmaa, johon pieni salaperäisyys kätkeytyy. Näitä on miellyttävä lukea, sillä tuo pieni arvoituksellisuus haastaa lukijan mielikuvitussta etsimään ratkaisuja tekstin sisältöön. Juonellista rakennetta en kovin syvällisenä löydä ja siksi luen tätäkin runomuotoon ajateltuna lyyrisenä sanaleikkinä, joka toki sisältää itsenäisen sanoman.
Kirjoitat niin lyhyesti, että eihän tuohon juonirakennetta perinteisen novellin tapaan voisikaan sisällyttää. Juonen sijaan tekstissäsi kulkee tuo lyyrinen rytmi ja sanoman pelkistetty ja herkkä runomaisuus.
Novelliosiossaa jälleen kolme ja puoli tähteä. Runofoorumissa teksti ansaitsisi jo enemmän.
---Kiitos----
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |