 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Hauska tarina.
Vaikuttaa aika nopsasti tehdyltä kun tekstiin on tainnut jäädä joitakin särmiä jotka ehkä olisivat pidempään työstettäessä hioutuneet:
Nämä pari valtuutettua taisivat olla harmeja ja ilompilaajia ja kantoja kaskessa, sellaisista ihmisistä en käyttäisi nimitustä ”turha” vaan jotain vielä karumpaa. (Turhasta ei ole hyötyä eikä haittaa.)
Oliko paskahuusi siis jalkapallokentäksi muuttuneen pellon keskellä vai reunassa?
Oivaa voisi aina toisinaan korvata jollain synonyymillä, hän, mies, pikkukamarin vaalija...
Päähenkilö ei pelkästään yrittänyt muistuttaa ja vedota, hän muistutti ihan konkreettisesti. (mutta oliko se samalla vetoamista vai vasta vetoamisen yrittämistä? en tiedä mikä olisi paras lauserakenne tuossa)
Valtuutettu vaikutti tosiaan Katri-Helena -mieheltä. Taikahuilu ja hologrammi menivät kokonaan ohi, en onnistu muodostamaan mielikuvaa missä ja miten niitä olisi voitu esittää.
Valtuutettujen kannanottoja olisi voinut lukea vaikka enemmänkin.
Idea on erinomainen ja kerronta on hauskaa ja kevyttä.
