 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Ensimmäinen lause herätti kiinnostukseni. Kyllä kirotuista nukeista aina jaksaa lukea! Tarina jatkui mielenkiintoisena ja hyvällä tahdilla. Monta kertaa naurahdin ääneen. Huvittavaa oli esimerkiksi se, että päähenkilö oli "hieman suivaantunut" kun kirottu nukke pälpätti pitkin yötä. Ihailtavan rauhallista suhtautumista! Muutenkin päähenkilö otti lunkisti kirotun nukkensa kanssa ja yritti löytää sille uutta kotia kuin lemmikkikoiralle konsanaan. Omatapa tuollainen asenne, tuli vastaan mitä tuli! Toisaalta kun miettii miten tyypille lopulta kävi...
Max Fucktor-nimi sai myös ansaitut naurut.
Muutamia yhdyssanavirheitä oli joukossa, mutta muuten teksti oli helppolukuista.
Kiva, napakka tarina, ilo oli lukea.
