 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Hei kohdataan!
Tarinan ajatus, sellainen kantava voima, jäi hieman avoimeksi minulle.
Kuitenkin perusajatus on kutkuttava, ja mietin jatkuvasti miten mies saa kaikki tavaransa mahtumaan, ja miten ihmeessä hän pystyy touhuilemaan kaikkea pysäkillä, sillä mielikuvani oli sellainen tienvarren pysäkki :D
Toistosta pikkuinen juttu. Tarinan keskivaiheilla käytät kaksi kertaa peräkkäisillä riveillä ilmaisua "onhan se kauheaa". Ilmaisu on niin selvä, että toisto näkyy selvänä. Touhotan aina siitä, että pitäisi lukea oma kirjoitus itselleen ääneen, niin kankeudet ja toistot kuuluvat selvemmin. No...eipä ollut valtava vierhe :D
Isoin miinus kuitenkin mielestäni oli se, että tarinan tarkoitus jäi puuttumaan. Mikä kumma oli se bussi? Miksi mies, jolla on varaa verhoilla penkki sametilla ja hitsata, asuu bussipysäkillä? Missä päin maailmaa ollaan, että sade ja pakkanen ei tapa televisiota? Jne.
Kiitos kuitenkin kutkuttavasta novellista!
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Ehkä kirjoitin tarinan liian räikeästi, jolloin illuusio itse jäi elämään, etkä hoksannut kirjoittajan mielessä pyöriviä taviksia, jotka ovat kirjoittajan kuvaamia bussipysäkin miehiä ja naisia.