Review Detail

Tarina jatkuu hyvin ja pitää saman otteen kuin aikaisempikin osa. Lauseet olivat nyt mukavammin rakennettuja, jes!

Tekstiin kaipaisi edelleen pikkuisen oikolukua. Esim. muutamissa kohdissa lause alkaa pienellä alkukirjaimeilla ja hiukkasen huolimattomuusvirheitäkin löytyy. Noista numeroista on annettu sellainen ohje, että kirjoitettaisiin pienemmät luvut kirjaimin, esim.
"4 muuta ihmistä" -> neljä muuta ihmistä
"Talossa oli 20 huonetta" -> Talossa oli kaksikymmentä huonetta
"ja 3 eri kerroksissa olevaa parveketta" -> ja kolmessa eri kerroksessa olevaa parveketta jne.
Mikäli numerot kuuluvat nimeen, kuten Boeing 747, niin sitten tietenkin eri juttu.

Tarinassa tapahtuu melko lailla kaikkea hengästyttävää tahtia, joka toisaalta sopii tyyliin. Mainitsit, että haluat jättää lukijalle paljon kysymyksiä, jotta lukeminen koukuttaisi, joten oletan, että kaikki kysymykset avautuvat jossain kohtaa.
Lukija pääsee tutustumaan vähän paremmin päähenkilön ajatuksiin, mutta muut hahmot jäävät harmillisen etäisiksi, esim. nämä Ali Bob, Mugari, Nieger ja Paul King. Tavallaan tämä osa oli vähän jännä, kun enimmäkseen keskityit rakennusten kuvailuun, joka saa miettimään, että onko esim. niin tarkka informaatio päähenkilön nukkumispaikasta pääjuonen kannalta oleellista. Minä en tiedä, sinä päätät. :)

Dialogi etenee suht sujuvasti, mutta annan ehdotuksen, jota voit harkita. Etenkin jos kyse on pidemmästä keskustelusta, niin mitä jos johonkin väliin lisäilisit kuvailuja henkilöiden olemuksesta, ilmeestä tai tuntemuksesta? Esim.
"-Herra Presidentti, Oletteko nyt valmis aloittamaan hallituskautenne?
-Siis minä en vieläkään ymmärrä, Miksi minä olen tämän maan presidentti?
-Se on yksinkertaista, Sinä perit vallan toiselta presidentiltä.
-Mutta miksi, olenko minä jotenkin erillainen?"
vaikkapa:
-Herra Presidentti, oletteko nyt valmis aloittamaan hallituskautenne? Ali Bob kysäisi möreällä äänellään innostuneena.
-Siis minä en vieläkään ymmärrä, miksi minä olen tämän maan presidentti? kerroin hämmentyneenä. Olin kuin puulla päällä lyöty. Ali Bob hymyili veikeästi ja lausahti:
-Se on yksinkertaista, sinä perit vallan toiselta presidentiltä.
Kohotin häkeltyneen katseeni Ali Bobiin, joka vaikutti siltä, että luotti minuun sataprosenttisesti. En tiennyt, miten siihen olisi pitänyt reagoida.
-Mutta miksi, olenko minä jotenkin erilainen?

Tämä esimerkki on vähän kärjistetty eikä joka väliin tarvitse lisäillä täytettä, mutta teksti muuttuisi elävämmäksi ja mukaansatempaavammaksi jos kuvailisit dialogin puhujia enemmän.

Mutta summa summarum tekstin loppupuoli enteili kiintoisaa jatkoa ja lennokkaasta stoorista paljastui odottamattomia käänteitä.