 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Hei
Tarinassasi on mukava opetus: aina kannattaa katsoa niitä hyvä asioita elämästä. Sellaisia ajatuksia on aina hyvä jakaa, jos kaikki eivät sitä muista.
Ohjaisin silti miettimään vielä juonen kuljettamista.
Kertomus tuntuu nyt hieman poukkoilevalta, koska siinä on monta henkilöä, pidempi ajanjakso, tapahtumapaikkaa yms.
Esim.
"Veljeni oli kuusitoista vuotias, kun meidät otti huostaan vanha mummo. Madison kuiskasi korvaani mummon olevan noita, joka söisi meidät. Niin ei kuitenkaan käynyt. Mummo oli todella mukava, mutta vain hiukan hiljainen. Hänellä oli pari kissaa, joita siskoni rakasti. Veljeni Austin halusi koiran, koska kissat eivät pitäneet hänestä, mutta mummo, jonka nimi on unohtunut ajan myötä, sanoi että kissat alkavat pitämään sinustakin, jos annat heille aikaa."
Sinun kannattaa miettiä, mitä kerrot lukijalle ja missä järjestyksessä.
Kappaleen ketjutus on nyt seuraava: Mummo ottaa huostaan - Mummo voi olla noita - Mummolla on kissoja - sisko pitää kissoista - veli haluaa koiran - mummon nimi on unohtunut - kissat alkavat pitää, jos niille antaa aikaa.
Huomaatko, että sisältö on hiukan poukkoilevaa.
Kappaleen ketjutus olisi voinut olla:
Mummo ottaa luokseen asumaan - Mummo on erikoinen - Mummolla on kissoja - mummo tekee kummallisia asioita - joskus öisin tapahtuu kummia - mummon on hiljainen ja salaperäinen - kissat tuntuvat tietävän mummon ajatukset - Siskon mielestä mummo on noita - mutta ehkä mummo onkin hiljainen.
Mummon noituus olisi kiinnostavampaa ja olennaisempaa kuin tykkääkö veli koirista ja sisko kissoista.
Teksi menee myös helposti tajunnanvirran puolelle, jos jokainen lause siirtyy aina uuteen asiaan, eikä sidettä edelliseen asiaan ole. Tähän kannatata myös kiinnittää huomiota.
"Muutimme pieneen kaksioon keskustan kerrostaloon. Austin kävi töissä ja minä ja siskoni pidimme talon puhtaana. Vuosi oli lopuillaan ja elämä näytti olevan mallillaan ja Madisonin yölliset huudotkin alkoivat vähenemään. Täyttäisin itse parin kuukauden päästä kahdeksantoista ja harkitsin muuttamista pois. Austin ei pitänyt ideasta. Hän halusi, että pitäisimme yhtä."
Voisit harjoitella tiiviimpää ilmaisua:
"Muutimme kaksioon keskustassa. Austin kävi töissä, ja pidin siskoni kanssa talon puhtaana. Vuosi oli lopuillaan ja elämä mallillaan. Madisonin yölliset huudot vähenivät. Täyttäisin pian kahdeksantoista ja harkitsin muuttoa. Austin ei pitänyt ideasta. Hän halusi, että pitäisimme yhtä."
Onko oleellista kertoa, että kaksio on kerrostalossa, ja että kaksio on pieni?
Yleensä kaksio on pieni ja kerrostalossa, mielikuva syntyy lukijalle ilman selitystäkin.
Muuttaminen tapahtuu yleensä pois, sitä ei tarvitse selventää.
Alkaisi vähenemään = väheni.
Yksinkertaisuus on valttia, siihen kannattaa pyrkiä. Lukijan on helpompi lukea ja ymmärtää.
Se on kaiken A ja O.
Mielestäni tämä on kyllä ihan hyvä nuoren peruskouluikäisen kirjoitus. Lukiossa viimeistään tulisi jo keskittyä enemmän myös oikeinkirjoitukseen ja tekstin teemaan, joilta aikuisten maailmassa vaaditaan enemmän.
