 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Jee, uusi Styge-tarina!
Vallan mainio kertomus, omaperäinen, viihdyttävä ja erinomaisesti otteessaan pitävä.
Tarinan nimestä ja varsinkin kohdasta "Päädyin Beethoven viulukonserttiin D-duurissa. Se oli rauhallinen, muttei liian synkkä, tavallaan jopa toivoa antava. Siinä oli lämmintä ja kaunista rupsutella" ounastelin jo, millainen päähenkilön esitys olisi. Flatulisti oli kuitenkin hyvä ja tarpeeksi yllättävä ajatus lopun yllätyskäänteeksi.
"Yleisö muuttui hysteeriseksi. Lapsien korvia tukittiin, mummot pyörtyivät ja miehet käärivät hihojaan taistelun merkiksi" on kohta tekstissä, josta pidin kovasti. Vinkeää! Ja Le Pétomanen mainitseminen oli myös hauska ja yleissivistävä juttu.
Muuten letkeään tekstiin jään kaipailemaan samoja juttuja kuin takethiswaltz.
