 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moi. Lyhyeksi tarinaksi tässä on hyvä tarinankaari. Lopussa on merkitsevä käänne joka on tyypillistä hyville novelleille.
Alla kohtia jotka särähtivät silmääni lukiessa.
'Nopeasti Marjatta lensi päin aitaa ja juna jyskytti kolisten ohitse'
Nopeasti, ei kuulosta silmääni hyvältä. Ehkä olet halunnut välttää 'yhtäkkiä' sanaa ja kirjoittanut näin sen sijaan.
Tässä keskiosassa tarinaa minua häiritsi myös se, että tarina muuttui yhtäkkiä minä muodosta kertojan ääneen, sitten palaat taas minä muotoon ja lopussa on jälleen kertoja.
'Yöllä Marjatta mietti mikä voima heitti hänet vasten kiskojen välistä aitaa. Turvallinen kuun sirppi oli ikkunan kohdalla mustalla taivalla. Miksi olen elossa mietti Marjatta ja pyyhki loputtomia kyyneleitä valkoisilta poskiltaan.'
Keskellä tätä lyhyttä kappaletta hyppäät kuunsirppiin. Minusta se vaikutti irralliselta ja ylimääräiseltä lauseelta varsinkin tälläisessa tarinassa missä et muuten kuvaile kovin paljon vaan keskityt Marjatan tarinaan.
'Nailonhaalari kahisi koulun käytävällä ja oppilaat nauroivat Marjatan takkuisia hiuksia.'
Minusta 'takkuisille hiuksille' kuulostaisi paremmalta.
Lopussa tuo tupla 'silloin' särähti minun silmääni, siitä huolimatta että luulen ymmärtäväni millaista tekstin rytmitystä haet.
Tämä loppu on minulle vähän kaksijakoinen. Se on toimiva mutta jotenkin minusta tuntuu että noin intensiivisen hetken tunnelma ei välity niinkuin sen pitäisi.
Minun asteikollani arvosani olisi noussut jos tämä olisi ollut enemmän kaunokirjallinen teksti.
Kiitos aamulukemisesta.
