Onko tämän pätkän siis tarkoitus toimia jonkinlaisena tiiserinä tai ehkä prologina? Tässä selvästi kuitenkin pohjustetaan jotain tarinaa, mutta mitä ja miksi? Pilkkujen jälkeen aina välilyönti! Tämä itse pohdiskelu ei oikeastaan johda sinänsä mihinkään. Todetaan että ihmisillä on tunteensa ja epäillään ettei oltaisi ihmisiä jos ei olisi tunteitakaan, mutta entä sitten? Koska tämä teksti ei oikein avautunut, katsoin etten voi sitä tähtien määrissäkään arvostella. Todennäköisesti en ymmärtänyt tarkoitusta tälle?