Annan palautetta ummikkona, joka ei ole vielä ehtinyt tutustumaan Reino Lehväslaihon tuotantoon. Kommentoin tekstiä siis sellaisenaan.
Novellissa on tunnelmointi kohdallaan. Olet saanut hyvin esiin metsäisen sotarintamatunnelman. Dialogissa voi elävästi kuvitella, kuinka sotilasjäärät lausahtelevat niitä sellaisella tietyllä, vanhojen suomileffojen reippaalla ja jylisevällä äänellä.
Tarina itsessään ei tosin ole sen kummoisempi. Mielestäni jonkinlainen juoni olisi ollut ihan mukavaa lisää, mutta teksti menee myös tällaisena mukavana tunnelmointina. Olen samaa mieltä matildan kanssa tarinan henkilöiden nimistä - tekstiin sopisi paremmin jotkut perinteisemmät suomalaisnimet. En tosiaan tiedä, miten parodia tässä ilmenee, mutta henkilökohtaisesti en juurikaan välitä toisten tekstien parodioinnista. Mielestäni olisi hauskempaa, jos ihmiset keksisivät mieluummin jotain omaa.
Alkusanoistasi ihmettelen sitä, miksi olet antanut tekstillesi noin säälittävät pisteet. Camoon, puoli tähteä...älä sorru liikaan itsekriittisyyteen.