Mukava ja lämminhenkinen kaunis tarina. Juoni oli selkeä, dialogit uskottavia ja tunnelmaa tässä oli. Tässä jäi hieman avoimeksi asioita, kuten miten Russel menetti muistinsa ja miksi oli vaeltamassa metsässä. Hieman jäin kaipaamaan näille selityksiä. Kirjoituksellisia haasteita tässä hieman oli, ainakin pilkkusäännöt kannattaa kerrata. Kaunokirjallisessa tekstissä numerot kirjoitetaan eli 2 on kaksi. Kolmoispisteitä voi käyttää repliikeissä, jos esimerkiksi henkilöllä jää sanominen kesken, mutta muutoin kaunokirjallisessa tekstissä ei niitä yleensä viljellä.
Muutama poiminta tekstistäsi...
Tutuistuin -> Tutustuin
tenhyt -> tehnyt
"Yleisin oli se, että hän oli kävellyt metsässä." -> hieman kömpelö lause. Muuttaisin muotoon "Useimmiten hän kertoi kävelleen metsässä."
Kattasin -> Katoin
"Emily!" Russelin ääni huudahti. -> Ääni tuskin huudahti vaan Russel itse. Jätä sana ääni pois kokonaan.
"Sen kenet Russel tapasi oli varmaankin hyvä asia, koska hänen silmissään paistoi into, jota en ole aikaisemmin nähnyt." -> Viimeinen sivulause on preesenssissä kun muu lause on imperfektissä eli "jota en ollut aikaisemmin nähnyt". Päälauseen rakenne ontuu mielestäni. Muuttaisin koko lauseen muotoon "Oli hyvä asia, että Russel oli tavannut jonkun, koska hänen silmissään paistoi into, jollaista en ollut aiemmin nähnyt."
"Ehkä se tyyppi ei ole vielä tulossa." -> Tämä on preesenssissä ja muu teksti on imperfektissä eli "Ehkä se tyyppi ei ollut vielä tulossa."
lempi sarjoistaan -> lempisarjoistaan
"Russel tuijotti minuun päin, mutta ei minua, vaan lasittunein silmin lävitseni." -> Tässä turhia täytesanoja. Muuttaisin muotoon "Russel tuijotti lasittunein silmin lävitseni." Lukija kyllä ymmärtää tuosta kuka katsoi ja ketä, ja ettei varsinaisesti nähnyt katsomaan henkilöä, koska oli niin ajatuksissaan tai haaveissaan.
Miksi muuten Russel oli Russel, kun hän oikeasti olikin Mick? Antoiko päähenkilö pojalle itse nimen Russel vai mistä tuo nimi hänelle tuli?
Kokonaisuutena hyvä teksti, jota oli mukava lukea! Kiitoksia! :)