 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Surullinen tarina, jossa on selkeä sanoma. Aihe ja teema on hyvä ja myös ajankohtainen. Osaat käsitellä aihetta hyvin. Kirjoitat hyvin siinä mielessä, että osaat kuvailla ja luoda tunnelmaa. Luot henkilöhahmot hyvin. Kieliopin osalta sen sijaan olisi hieman kerrattavaa, ainakin pilkkusäännöt. Oikoluku ei olisi pahitteeksi tälle tekstille. Poimin muutaman korjattavan kohdan tekstistäsi:
"joiden valo on kalpeaa ja se saa silmäni vuotamaan" -> se sanan käyttö tässä on ns. svetisismiä. Korjaisin tämän muotoon "joiden valo on kalpeaa saaden silmäni vuotamaan"
"Ajoittain mietin, että tunnenko tuota poikaa enää." -> että -sanan käyttö tekee lauseesta ehkä hieman kömpelön ja se on mielestäni täysin turha tässä. Lause toimisi ilmankin: "Ajoittain mietin tunnenko tuota poikaa enää."
"Tutustuin häneen, Pauliin kun ylä-aste alkoi." -> tässä on pilkkujen kanssa ongelmia, mutta mielestäni tässä on turha käyttää sekä häneen että Pauliin sanoja, lause toimii paremmin kun on vain jompi kumpi, esim. "Tutustuin Pauliin, kun yläaste alkoi." Ja yläaste ilman väliviivaa.
yht´äkkiä -> yhtäkkiä
"alkoi polttamaan tupakkaa" -> alkoi polttaa tupakkaa
enään -> enää
"Ennen en uskonut siihen, että ihmiset voisivat muuttua, mutta olisin hullu jos en uskoisi siihen vieläkään." -> Sinänsä lauseen rakenne on käsittääkseni oikea, mutta on tämä hieman vaikea ymmärtää. Muokkaisin tätä yksinkertaisemmaksi. Esim. "Ennen en uskonut, että ihmiset voisivat muuttua. Olisin hullu, jos yhä olisin sitä mieltä."
"Hän on mennyt aivan liian pitkälle varastaessaan niitä, vaikka haluaisin juosta pois ja unohtaa Paulin, en pysty tehdä sitä hänelle." -> Tässä on kaksi päälausetta ja tämä tulee jakaa siitä syystä esim. "Hän on mennyt aivan liian pitkälle varastaessaan niitä. Vaikka haluaisin juosta pois ja unohtaa Paulin, en pysty tekemään sitä hänelle."
"mutta silti en pysty juosta pois täältä" -> juosta -sana väärässä sijamuodossa, po. juoksemaan.
ohtuvan -> johtuvan
Sekunit -> sekunnit
nään -> näen
vartianasuihin -> vartijanasuihin, sinulla useassa kohtaa sana vartija on muodossa vartia eli se j-kirjain kuuluu sinne väliin
lyöntejen -> lyöntien
vartioista -> vartijoista
"Toinen vartioista tarttuu hupustani kiinni ja vetäisee minut ylös, vaikka olisin normaalisti paniikissa tällaisessa tilanteessa, mutta nyt en pysty estämään kyyneliä valumasta." -> kaksi viimeistä sivulausetta ei oikein kuulosta järkeviltä yhdessä. Onko henkilön normaalireaktio tällaiseen tilaan siis se, että hän panikoituu, mutta ei kyynelehdi, koska nyt kyyneleet eivät lauseiden mukaan ole se normaalireaktio?
Iken -> Itken
"Vapisen heikosti ja tunnen kipua toisessa jalassani kaatumisesta," -> kaatumisesta sana ei toimi tuossa sijamuodossaan ja on mielestäni jopa täysin turha koko lauseessa. Aiemmin kerroit lukijalle, että henkilö kaatui, joten lukija kyllä ymmärtää, että jalassa tuntuva kipu johtuu nimenomaan siitä kaatumisesta.
Kokonaisuudessaan tekstissä toistetaan turhan monta kertaa ettei päähenkilö usko Paulin muuttuneen tai että hän ei voi ymmärtää miten Pauli on muuttunut. Näitä toistoja tulisi tekstistä karsia reippaasti eikä sitä kannata ehkä niin suoraan muutenkaan kertoa. Asian voisi kirjoittaa epäsuorasti kertomalla millainen Pauli oli aluksi ja miten sitten hän muuttui. Anna lukijan tehdä itse johtopäätökset, kaikkea ei tarvitse tarjoilla lukijalle valmiina.
Kaiken kaikkiaan hyvä kokonaisuus ja sinulla on kyllä kirjoittajan lahjoja. Hieman hiomista tekstille enemmän ja sitä oikolukua. Kiitoksia! :)
