 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Parahin Vertico
Tarinasi on melko lailla mollivoittoinen; siinä on aitoa alakuloa ja pettymyksen tunnetta johonkin, jota tarinan minä tuskin itsekään hahmottaa, tai jonka syitä hän ei mahdollisessti haluakaan enemmälti pohtia.
Tarinassasi on yksi hieno lause: "Aika riensi eteenpäin, siltä ei kukaan (ollut) onnistunut leikkaamaan siipiä"
Kun kirjoittelet seuraavaa juttuasi, yritä karsia pois turhia pikkusanoja, ne ovat hieman kuin tomaatin pieniä versoja, jotka pitää poimia pois, jotta tekstistä versoaa tukeva tarina. Selvyyden vuoksi muutama esimerkki.
Kirjoitat "Joudunko tulemaan jälleen uudestaan tapaamaan teitä? Tiedätte varmasti, että tulen kyllä". ehdotus: "Joudunko tulemaan uudestaan tapaamaan teitä? Tiedätte varmasti, että tulen".
"Olin monesti venyttänyt ruokatuntiani aivan liian pitkäksi ja lähtenyt istumaan tien toisella puolen sijainneeseen pikku-pubiin". ehdotus: "Olin monesti venyttänyt ruokatuntiani istuskelemalla vastapäisessä pikkupubissa"
"Potkut noista töistä tuntuivat kuitenkin hyvältä. Tunsin helpotusta, vapauden tunteen". (toistoa "tunsin" ja "tunteen". ehdotus: "Potkut tuntuivat hyvältä. Oloni helpottui, tunsin olevani vapaa"
ja vielä yksi: "Jostain syystä olin todella kykenemätön pitämään työpaikkoja yhtään pidempään". ehdotus: "Jostain syystä olin todella kykenemätön pysymään pitkään samassa työpaikassa".
Odotan mielenkiinnolla seuraavaa tarinaasi.
