Review Detail

Hei kotikirjailija!

Anteeksi, että olet joutunut odottamaan tätä palautetta näin kauan! Pientä käytännön haastetta ollut verkko-operaattorin kanssa ja nämä arvioinnit ovat päässeet hieman kasaantumaan!

Jone Nikulaa lainatakseni, niin "täytyy sanoa", että hymy hiipii huulille lukiessa tarinaasi! :D Toivon, että jonain päivänä katoaa tuo koti - liite tuosta aliaksestasi! Vaikkakin tarina on hyvin kirjoitettu ja sitä on helppo lukea, keräilin alle muutamia juttuja, jotka kaiversi.

Tapasi kirjoittaa on todella omaperäinen ja tämän novellin alku on jopa hyvin runollista. Kuitenkin on hieman hankala saada selville tarinan kantavaa ajatusta. Tarinoit paljon ja hyvin, mutta mielestäni ensimmäinen kappale olisi monelta osin mahdollista jakaa muihin kappaleisiin "sisään", eli se mitä yritän sanoa on se, että pohjustukseksi se on melko pitkä, eikä varsinaisen tarinan kanssa sillä ole kovinkaan paljoa tekoa.
Koetan vielä perustella...älä suutu :D Mielestäni mukaansatempaavin osa ja varsinainen tarkoitus tarinasta on Tuuri ja hänen omintakeisen lempeä ja rehti tapansa hoitaa asioita. Ja kun luin ensimmäisen kappaleen pariin kolmeen kertaan, olin yhä vakuuttuneempi siitä, että sitä olisi voinut typistää ja "ripotella" toisiin lukuihin. Esimerkiksi tiedot muiden perillisten kuolemista lähetin keskusteluun, kuninkaan kanta kirjeessä ja Joonan ajatukset keskusteluna Tuurin kanssa.
Tosin se, että tarinasi loppuu kesken ennen kuin mitään naimakauppahommia on noussut pintaan, kertoo siitä, että tarina on vielä vaiheessa! Odotan siis innolla miten se päättyy! :D

Yhdessä virkkeessä oli silmiinpistävästi kirjoitusvirheitä, joten liitän sen tähän, "No, vävynhuitukka hukuttautu ennemin kun kreiviks alkas, mutta kyllä me Tuuri sinne Haukkalaaksoon saatellaan ja katotaan, ettei maksalla eksy. Mumma selitti katsellen lähettiä nenenvartaan pitin alaviistoon.". Tuntuu, että tässä on menty kiireellä. Itse asiassa jo ennen lainausta oli sana "tnne" ja heräsi kova pohdinta siitä, mitä on tapahtunut kirjailijan päässä juuri tuon dialogin kirjoituksen aikaan. Onko joku hyvä ohjelma ollut alkamassa vai soiko kenties ovikello, sillä muuten tekstissä on pari pikku virhettä, mutta tuo yksi dialogi on jotenkin verhottu niillä. :D

...ja ne sulkeet...

Mielestäni paras osa novelliasi on kohtaus, jossa pojalta ollaan hakkaamassa kättä irti. Alkaa dialogista "-EI HAKATA!". Pohdin aikani, että mitäs jos kirjailija iskee caps lockin päälle ja kirjoittaa dialogia isoin kirjaimin. Näyttää hassulta, mutta ei kai se väärin ole.
Tässä kohdin tarinaa tempaat todella mukaasi. Ainakin minussa heräsi jännitys ja odotus, että mitä tulee tapahtumaan. Hetkeksi päähenkilö muuttuu arvokkaaksi auktoriteetiksi ilman "murretta", mutta palaa melko pian omaksi itsekseen. Olisin toisaalta hieman toivonut jotain lisää tuohon kohtaan. Hieman väittelyä, tilanteen viemistä "äärirajoille" tai pidennettyä jännitystä. Epäuskoa, miksei hieman väkivaltaakin ja jokin äärimmilleen venytetty tilanne, joka voisi raueta vasta kun joku muu, kuin Tuuri, olisi kiikuttanut kirjeet nähtäväksi.
Tai jotain muuta sellaista. Kuitenkin ko. kohta oli parasta novellissasi ja nautin todella tuossa kohdin!

Mahtavaa kotikirjailija! Omintakeista kirjoitustasi on ilo lukea ja mielikuvitusta Sinulla riittää! Toivottavasti saat jotain tästä palautteesta!

Kiitos!