Runoudessa on niin paljon kokeiltuja ja vielä kokeilemattomia keinoja, eetä se on lähes päihdyttävää! En ole ihmeellinen runoilija. Siksi ihailen jokaista, joka on löytänyt oman äänensä.
Otsikko on erikoinen, todennäköisesti se on tarkoitettu ironiseksi, sarkastiseksi, sillä se ei sellaisenaan, realismilasien läpi luettuna tunnu olevan muun tekstin kanssa samalla tasolla. Se taas johtuu siitä, että ensin on syvää realismia henkivä sana "rasismi", jota puolestaan seuraa äidinkielenopettajan painajainen "jne". Kuitenkin luettuani muun tekstin, joka oli oikein hyvää, ymmärsin, että se on tarkoitettu ironiseksi.
Lämmintä kevättä!