Jerry
2 posts Location: n.a. |
15.05.2015 13:15Inspiroivat kirjatMitä jos koitettaisiin herätellä tätä foorumia? Tämä olisi hyvä paikka keskustella kirjoittamisesta kiinnostuneiden kanssa ja antaa vaikka kirjasuosituksia.
Yksinkertainen kysymys: Mitkä kirjat ovat inspiroineet teitä kirjoittamaan?
Itse tykkään eniten lennokkaasta ja hypnoottisesta kerronnasta. Yleensä luen realistista kirjallisuutta mieluummin kuin fantasiaa. Klassikoista esimerkiksi Hessen Arosusi, Dostojevskin Rikos ja Rangaistus, Hamsunin Mysteerioita, Bulkagovin (vai mikä se nyt oli) Saatana saapuu moskovaan on hyviä esimerkkejä lennokkaasta tai intensiivisestä tekstistä.
Sitten Bukowski ja Miller iskevät tyyliltään, eli että kirjoitetaan omaelämänkerralista ja vähän ronskia tekstiä muokaten ja värikkäästi. Bukowski tosin on välillä vähän turhan lakonista ja Miller taas käänteisesti turhan elitististä ja taiteellista.
Suomalaisista tykkään esimerkiksi Kauko Röyhkän uudesta tuotannosta (etenkin Avec ja Miss Farkku-Suomi ovat todella hauskoja) ja Antti Tuurista (esimerkiksi Talvisota ja taivaanraapijat). Molemmilla on sanallista napakkuutta ja iskevyyttä, vaikka ovatkin täysin erillaisia kirjoittajia.
|
|
Jästipää
22 posts Location: n.a. |
15.05.2015 17:48 Re: Inspiroivat kirjat Inspiroivia kirjoja olisi tietenkin hirveä määrä listattavaksi, joten yritän jollain kepulikonsteilla rajata ne merkittävimmät... Menee aika pitkälle kyllä perinteisten klassikoiden puolelle, mutta tässä nyt joitain joka tapauksessa...
Dostojevskin Rikos ja rangaistus on ehdoton ykkönen siinä mielessä, että luin tämän lukioikäisenä ja se herätti minut innostumaan kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta. Sitten tietenkin Tolkienin Taru sormusten herrasta oli järisyttävä kokemus. Isaac Asimovin Säätiö sarja on ollut myös itselleni merkittävä teos. Lisäksi ulkomaisista voisi vielä listata sellaisia kirjailijoita kuin Franz Kafka, Agatha Christie, P.G. Wodehouse ja Gabriel Garcia Marquez.
Suomalaisista sitten eniten vaikuttanut kirja inspiroivassa mielessä oli Timo Pusan Tatuoitu sydän. Luin tämän myös lukioiässä ja se Dostojevskin tapaan avasi ajatuksiani kirjoittamisen suuntaan ja herätti sisäisen kipinäni kirjoittamiseen. Muita kotimaisia inspiraation lähteitä ovat olleet ilman muuta Veikko Huovisen Lyhyet erikoiset, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi ja Mika Waltarin Palmu kirjat. Muita suomalaisia suosikkejani ovat Roope Lipasti, Heikki Turunen, Tuuve Aro yms.
Luen yleisesti ottaen laidasta laitaan kaikenlaista kirjallisuutta, kaikkea mahdollista genreä ja tyylejä jne. Luen pääasiassa oppiakseni itse kirjoittamaan paremmin, mutta toki myös saadakseni lukemastani tunne-elämyksiä ja uusia näkökulmia omaan elämääni.
|
|
Jerry
2 posts Location: n.a. |
15.05.2015 21:32 Re: Inspiroivat kirjat Hyviä vinkkejä. Tatuoitu sydän vaikuttaa asialliselta. Marquezilta on hyllyssä sadan vuoden yksinäisyys, ehkä siitä voisi aloittaa äijän tuotannon. Sormusten herrat ei kiinnosta, mutta Säätiöitä ja Cristietä vois joskus kokeilla. Rikussa ja rakussa on tosiaan poikkeuksellista tunnelatausta ja voimaa, vaikka Dostojevski ei vissiin teknisesti ollutkaan mikään mestari. Idea ja fiilis onkin se tärkein. Paras lukemani Waltari on Mikael Karvajalka mustan huumorin ansiosta.
Edited by Jerry - 15.05.2015 20:35
|
|
takethiswaltz
12 posts Location: n.a. |
10.06.2015 22:39 Re: Inspiroivat kirjat Inspiroivia kirjailijoita on niin paljon, että on vaikea edes aloittaa listaa. Viimeaikaisista innostuksen lähteistä on kuitenkin yksi ylitse muiden. Arturo Perez-Reverte on sen tason taituri, että siihen kun joskus pääsisi edes lähelle. Yksittäisen kirjana olisin kuitenkin halunnut kirjoittaa Umberto Econ puolesta Foucaultin heilurin.
|
|
peka
4 posts Location: n.a. |
17.11.2015 20:41 Re: Inspiroivat kirjat Mietin pääni puhki ja lopulta totesin ettei yksikään lukemani kirja ole toiminut inspiraationa kirjoittamiselleni. Luulen inspiraation kirjoittamiseen tulevan samasta syystä kuin tein itselleni puujakkaran. Tarpeeseen.
|
|
Veijaritarina
2 posts Location: n.a. |
10.05.2017 20:28 Re: Inspiroivat kirjat Bukowski kyllä iski aikanaan ja tajusin lopettaa niiden surkeiden luontoriimien raapimisen. Tajusin, että perkele, sulla ja mulla, meillä on ollu kova elämä ja sen voi lyödä taiteeksi.
Monta klassikkoa on vielä lukematta. Sinuhe kyllä löi tajun kankaalle ja antoi ymmärryksen että olen ikuinen oppipoika.
|
|