Säilytät tyylisi myös kolmannessa osassa. Tähän väliin lukisin arvosteluja ja tekisin muokkauksia.
"-- korkannut kaljatölkin." Tämä särähti korvaani. Eihän tölkkiä voi korkata? Vai onko se mielenkiintoisesti ilmaistu juuri tämän ristiriidan vuoksi...
Joissain kohtia tekstiä luovuutesi purskahtaa pinnalle mielenkiintoisin sanamuodoin, joita ihailen, mm. "Ninan mielessä välähti että aika mollivoittoista oli hänenkin seksielämänsä ollut."
"Nina katseli tyttöä joka oli pukeutunut reikäisiin farkkuihin ja villapuseroon.
Kaulassaan tällä oli neulottu kaulaliina ja käsissään vaaleat lapaset,vihertävä laukku
oli tuolin vieressä." Hyvä kuvailu!
Oli hyvin kirjoitettu siitä, että vihjailtiin Mäkipään vaikeasta nuoruudesta ja piakkoin tuli ilmi, että hän oli viillellyt silloin itseään. Hyvä, lukija tahtoo yhdistää eri kohtiin ripotellut faktat yhtenäiseksi.
"Hän tuota tai Kalle joutui tyttö yritti selvittää." Nyt vähän pilkkuja ja muita ihania välimerkkejä lauseeseen, tästä ei oikein ota selvää.