 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Kommentoin tässä kaikkia tähän asti julkaistuja 4 ekaa osaa samassa.
Ihan alku tuntui jotenkin vähän tylsältä, vaikka sinänsä ihan hyvää kuvailua siinä olikin kylmästä ja rämästä mökistä. Mutta kun alkoi selvitä mistä tässä on kyse, niin jo alkoi kiinnostaa. Viimeistään kun Martti saapui paikalle ja ojensi kaljapulloa, niin olin ihan täysillä messissä! Martti on muutenkin ollut suosikkini tähän asti, jätkä vaan tuntuu olevan niin kuutamolla että ei voi kuin nauraa, vaikka tylysti jättikin päähahmon (sanottiinko hänen nimeä muuten missään? En nyt muista, ja jos ei, niin ihan hauskaa puhua vain "minästä" näinkin pitkään) tuonne saarelle, ja osuvasti vain mutisi ettei pitäisi juoda kaljaa kun on keliakia. Hitto mikä jätkä!
Mielenkiintoisesti kanssa vuorotellen käsitellään nykyaikaa ja menneitä muistoja, kun niitä alkaa palautua. En ole ihan varma tykkäsinkö siitä mitä Minkkiselle kävi, mutta hyvin tällein lakonisesti "sankarimme" tässä lopussa siihen reagoi. No, tulevassa kaiketi selviää, mitä sitten tässä välillä on vielä tapahtunut.
Kerronnassa on myös sopivasti mustaa huumoria mukana, vaikka aika kaukana mistään komediasta tämä aihe onkin.
