Luin itse vähän aikaa sitten Cthulhun kutsun, ja kieltämättä tämä on tyyliltään aika samanlainen. Tykkäsin kyllä.
Tarina itsessään on oikein hyvä, ja tunnelma pysyy sopivan jännittävänä ja loppua kohti suorastaan hermoja raastavana. Itse en ole koskaan tykännyt tästä kerrontatyylistä, missä yksi henkilö kertoo ääneen lähes koko tarinan. Vaikka kyllä se nyt loppuun päästyäni toimi ihan kohtalaisesti. Vaikea kuitenkin uskoa että Amos muistaisi noin tarkasti yksityiskohtia vuosien takaa. Joissain kohdissa oli myös hankala pysyä mukana kun Amoksen kertomus pomppi ajasta ja paikasta toiseen. Ehkä vähän turhan paljon oli myös turhia yksityiskohtia mukana, jotka kyllä toimi tunnelman luojana, mutta vähän olisin kuitenkin vähentänyt niitä.
Yhdyn omiin kommentteihisi siitä, että tarina on kelvollinen, mutta itsekin olisin vähän eri tyylillä sen kirjoittanut.
Yksi asia jäi tosin ihmetyttämään: kuka on Sammy Nyman?