Mielenkiintoinen tarina. Alun herra Lobov ei ehkä niin iskenyt, mutta mitä pitemmälle luki sen paremmaksi tarina kehittyi. Loppu oli hyvää jännitystä/kauhua, ja ihan hyvä pieni pohjustus sille kun Sasha ihmettelee kadulla ruumiista puuttuvaa kättä. Sashan kauhu oli hyvin kuvattu kun tämä viimein tajusi mistä lihat olivat peräisin. Myös karu johtopäätös että tästä kauheudesta hengissä selvämisellä ei välttämättä ollut mitään merkitystä iski lujaa.
Akulova oli myös hyvä hahmo, herttaiselta vaikuttava vanhus, josta epätoivo on tehnyt tappajan. Mutta joka ilmeisesti kuitenkin vain haluaa että hänen lapsenlapsellaan (?) riittää ruokaa, miten se sitten onkaan hankittu. Sinänsähän jo valmiiksi kuolleiden (?) ihmisten käsien syöminen olisi vain puhdasta voittoa kaikille, tarpeeseen tulevaa lisäravintoa, ja päästäisiin eroon kaupunkia peittävistä, varmaan tauteja levittävistä ruumiista. :D
Jotkut lauseet kaipaisi vielä vähän hiomista. Esimerkiksi:
"Sen verta janoava kärki syöksyen suoraan kohti Sashan kurkkua." "Sasha tuijotti lasta tämä ei voinut olla yli kymmentä vuotta."
Tällaisia pikkukorjauksia.
Ehkä osin näistä pikkuvirheistä johtuen, tai osin alakuloisesta yleistunnelmasta, joutui välillä lukemaan jonkun kohdan useampaan kertaan että sai varmistettua itselleen mitä siinä todella sanottiin. Ei tämä välttämättä aina huono asia ole, mutta ei ollut kuitenkaan kaikkein helppolukuisimpia tekstejä.