 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Hei Kati Rinne!
Voisit kirjoittaa hieman pidemmän pätkän, niin tarinaan pääsisi kunnolla sisään. Olen edelleen sitä mieltä, että maailma ja miljöö ovat mielenkiintoisia, ja tuohon kuvioon saisi sovitettua miltei mitä vain!
Kirjoitat: "Lähdin ulos kiivettyäni portaat ylös ja kuulosteltuani ettei sireeni ujeltanut.".
Tuo on hieman sekava virke. Koetan selventää esimerkillä.
Ajatukseni: "Kiivettyäni portaat ylös katutasolle, ja kuulosteltuani ettei sireeni ujeltanut, astuin ulos.".
Eli virkkeessäsi oli jo tapahtunut jotain (ulos lähteminen) ennen muita selvityksiä. Mielestäni selkeä kerronnalinen lanka etenee kronologisesti. Taas huomioi että minun mielestäni. Koetan vain hieman antaa ajatuksia.
Ilmaisut "...siellä sun täällä...", "häslinkiä" ja "porukkaa", on puhekielen ilmaisuja, ja niitä pitäisi mielestäni kaunokirjallisuudessa välttää.
Ajatukseni: "...kaikkialla...", "hälinää" tai "hämminkiä" ja "ihmisiä" tai "väkeä".
Kirjoitat: "Pääsin huomaamatta yhteen junaan ja menin istumaan penkille. Juna lippuja ei onneksi tarkisteta sillä junilla on hyvin kiireinen aikataulu.".
Muutamassa kohdin kirjoitata samassa virkkeessä eri aikamuodoissa, eli vastikään tapahtuneessa (imperfekti), sekä juuri tapahtumassa olevassa (preesens). Tämä näyttää ainakin minun silmään hieman sekavalta.
Ajatukseni: "Pääsin huomaamatta yhteen junaan, ja menin istumaan penkille. Junalippuja ei onneksi tarkistettu, sillä junilla oli hyvin kiireinen aikataulu.".
Laitoin myös pari pilkkua, ja junalippu on yhdyssana.
Olen käyttäjän kohdataan kanssa samaa mieltä siitä, että kenties hieman hätäisesti runnot tapahtumia läpi. Sinulla on valtavan hieno runkoajatus, josta kannattaa pitää kiinni! Älä turhaan hätäile :D
Kiitos!
