 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Hienoa, KirjoittajaNéva! Nyt uudessa Andre Bushe-tarinassasi on vähän maltillisempi vauhti ja paljon enemmän kuvailua, joka tekee tekstistä heti mukavampaa/parempaa luettavaa. :)
Seuraavaksi voisit harjoitella kappalejakoa (eli wikipediaa laiskasti lainaten "tekstin jako kappaleisiin siten, että yhdessä kappaleessa esitetään yksi asian osakokonaisuus. Kappalejako auttaa lukijaa hahmottamaan, missä kohden siirrytään asiasta tai näkökulmasta toiseen.Käsikirjoituksissa tavallinen kappalejaon merkintätapa on tyhjä rivi"). Tavallaan nämä HIEMAN MYÖHEMMIN, HAND-DAMMERIN KOTONA, PIAN JAMESONIN KARTANOLLA-kohdat ovat jotain hieman sinnepäin, mutta muuten yhteen ympätty teksti oli raskaanpuoleista luettavaa. Vaihda riviä silloin, kun vuorossa on dialogia. Esim.
"Helsingtonilla oli päällään harmaa puvuntakki, valkoiset henkseli housut, valkoinen hattu, musta kauluspaita ja valkoinen solmio. –Päivää Andre! Olenkin etsinyt sinua, kysyin naapuriltani olitko kotona, hän sanoi että oli nähnyt sinut leipomossa, Oliver sanoi. –Se että olisin ollut leipomossa on totta. Olin siellä aamulla kello 10:12, mutta jatka vain, Andre huomautti."
Mieluummin
"Helsingtonilla oli päällään harmaa puvuntakki, valkoiset henkseli housut, valkoinen hattu, musta kauluspaita ja valkoinen solmio.
–Päivää Andre! Olenkin etsinyt sinua, kysyin naapuriltani olitko kotona, hän sanoi että oli nähnyt sinut leipomossa, Oliver sanoi.
–Se että olisin ollut leipomossa on totta. Olin siellä aamulla kello 10:12, mutta jatka vain, Andre huomautti."
Teksti muuttuu näin oitis helpommin seurattavaksi. Kun tarinassasi on paljon vuoropuhelua, suosittelen lämpimästi tätä tyyliä.
Täytyy sanoa, että tarinan hahmoista, Andre Bushesta ja Oliver Helsingtonista, tulee edelleenkin mieleen Hercule Poirot ja Arthur Hastings. Ei se mikään huono juttu siis välttämättä ole, mutta nyt nämä sinun hahmosi kuvittelee samanlaisiksi. :) Siksi tämä kohta särähti
"–Hyi! Yök! Mitä sontaa!! Tämä tee on vain liian laimeaa! Andre huusi"
koska se ei vain sovi Poirotmaisen hienostuneen miehen suuhun. :D Toinen kaksikko, joka Bushesta ja Helsingtonista tulee etäisesti mieleen, ovat Sherlock Holmes ja tohtori Watson. Mutta ei se tätä lukijaa haittaa, päinvastoin ihan mukavaa vaihtelua. :D
Osaat luoda viehättävän vanhanaikaisen tunnelman, joka on ehdottomasti tekstiesi yksi vahvuuksista. Tykkäsin tästä tarinasta ja mm. alun leppoisasta teenlipityksestä. Vaan edelleenkin voisit painaa vähän jarrua kerronnassa ja kuvailla hahmoja ja tapahtumia lisää. Esim. Elizabeth Jameson jäi lukijalle kysymysmerkiksi. Keskity kuvailemaan lisää päähahmojasi, mm. millaisia tyyppejä ovat, mistä pitävät, mistä eivät pidä, miten kohtelevat toisia ja näkevät maailman jne. ja sovella tätä kaikkiin tarinasi henkilöhahmoihin.
Tämän novellin parasta antia oli sen mainio tunnelma. Rikostarinan koin sekavana ja kiireellä kirjoitettuna. Maltti on valttia. Pidin lopetuksesta ja Andren viimeisestä lauseesta. Hyvä ja dramaattinen!
