Kirjoitusvirheitä on tekstissäsi aika reippahasti, jopa hyvin silmiinpistävästi. Jos et löydä niitä, voin auttaa. Sinun pitäisi myös valita kirjoitatko preesensissä vai imperfektissä, niitä ei pidä sekoittaa keskenään tekstiin. Välillä virkkeistä puuttui sanoja, esim. "niin minun oksennettava". Kiinnitä huomiota myös sanajärjestykseen ja pilkkusääntöihin.
Vältä sanatoistoa. Esim. "Kirjekuoressa oli vain nimeni mutta osoitetta ei löytynyt. Avasin kirjekuoren ja vedin sieltä esiin kirjeen. Luin kirjeen läpi ja järkytyin suunnattomasti."
Tässä on kolmessa virkkeessä mainittu sana 'kirje' neljä kertaa, aivan liikaa. Myös tietynlaisia sanoja ei kannata viljellä koko tarinaan liikaa, kuten tässä on käytetty sanaa 'perverssi'. Keksi synonyymejä!
"Sorille". Mikä tämä on?
"Huomenna menisin poliisin puheille. – Minua vainotaan." Jätät nämä lauseet ja niiden välin todella epäselväksi. Mikä tuo viiva on?
Tarinassa on hieman epäuskottavaa poliisin toimintaa. Onko ahdistelijatapauksesta siis menossa jo tutkinta? Miksi virkailija ottaa vastaan kirjeen, eikö rikosta tutkivan konstaapelin pitäisi tehdä se? Virkailija lupaa tulokset viikon päästä. Tekstisi antaa kuitenkin ymmärtää, että kirje tuloksista tulee seuraavana aamuna (jolloin tulokset on saatu valmiiksi noin ennen klo neljää ja vielä ehditty viedä postilaatikkoon ja siitä ahkera postin työntekijä on sen heti nappaissut välistä ja saanut sen lähtemään aamulla jaeltavaksi.)
"Pitihän se arvata. Isä oli niin oikeassa poliisin voimavaroista." Sanoisin ennemminkin, että aivan mielettömät voimavarat pollareilla, miten nopeaa ja tehokasta toimintaa! Toiseksi: se, että kirjeestä ei löydy mitään, ei ole poliisien syy. Vai onko päähenkilö tarkoituksella pessimisti ja vähän hölmö?
"Illalla päätin mennä teatteriin. Siellä me esitimme näytelmän..." Vähän hassu yhdistelmä.
"Punainen omakotitalo koristeli pihan keskellä ylväänä." Sanavalintasi vuoksi tämä talo on koristelee jotain pihalla :D
"Tampereella vallitsivat kaiken maailman ilmansaasteet." Tämä kuulostaa ala-asteikäisen koevastaukselta, jonka voi lukea 'hassuimmista oppilaitten vastauksista'.
Vasta puolivälissä tarinaa tulee ilmi päähenkilön ikä. Se kannattaisi tuoda paljon aiemmin esille, koska lukijana jouduin itse päättämään tämän iän, joka oli alussa 14 ja sitten 18. Yllätys oli suuri, kun ikä olikin noin korkea.
"Aikani kierreltyä pihassa, menin navettaan katselemaan tai lähinnä muistelemaan kun olin pikkulikka, meillä oli paljon lehmiä." Nämä lauseet kaipaisivat pistettä väleihin, sillä ne eivät liity toisiinsa.
"Nykyään kun vanhemmat jäivät eläkkeelle." Lause on järjetön yksinään.
"Ne olivat avaimilla laitettu kiinni." Vai lukoilla? Avaimilla on vaikea kiinnittää kettinkejä mihinkään.
Miksi isä sanoo ensin, ettei tytär ole tervetullut kotiin, eikä haluaisi nähdä häntä enää? Mutta sitten pian selittääkin, että Sanni on hänen omansa, eikä saa enää lähteä koskaan. Hyvin ristiriitaista.
Isän paljastuminen psykopaatiksi tulee todella yllätyksenomaisesti, enkä tarkoita sitä positiivisena. Aina pitää antaa etukäteisvihjeitä lukijalle.
Tarina jää kesken. Loppu ei ole loppu. Hengissä on vielä isä ja tytär. Jotenkinhan se lopulta eskaloituu, jomman kumman kuolemaan tai isän kiinni jäämiseen.
Hyvä puoli oli se, ettet jättänyt mitään asiaa selvittämättä. Eli kissalla oli rooli, perverssillä ahdistelijalla oli lopulta henkilöllisyys ja anoreksiassakin idea syvemmällä. En tiedä ikääsi, mutta tarinan tyylin ja 'tiedon' takana paistaa teini-ikä. Jotenkin kypsymätöntä, kauhukliséistä ja elokuvien värjäämää.