Ihan kiva. Vähän tämä ehkä on turhan pitkä, suhteessa siihen miten paljon tässä tapahtuu. Vähän voisi siis mielestäni tiivistää.
Hahmoista voisi ehkä koittaa myös tehdä vähän persoonallisempia. Eniten Hahtosta saa irti kun hän alussa joutuu valinnan eteen; puolustaako omiaan vai olla pelkuri ja elää? Mutta muuten ei ole mitään mikä hirveästi painaisi häntä lukijan mieleen. Jotenkin ehkä voisi tuoda selkeämmin esille hänen omia ajatuksiaan, joilla hän perustelisi "pelkurimaisia" valintojaan. Parempi olla pelkuri kuin kuollut, tms.
Tykkäsin noista velho-oppilaista joita Tengil opetti. Hyvää velhokoulutusta, vaikka aika karua, ainakin osa Tengilin omista näkemyksistä.
Juoni oli ihan hyvä ja mielenkiintoinen. Vaikka se ei ole kovin selkeää, että mistä tämä tarina isommassa mittakaavassa kertoo. Kadonnut aarrehan kai jo löytyi, niin mihin tämä nyt jatkuu? Ei sitä tietenkään tarvitsekaan välttämättä tietää, mutta ei kuitenkaan ole sillein hirveästi mitä lukijana nyt osaisi odottaa. Mutta ehkä se on ihan hyvä, riippuu jatkosta.
Loppu oli tosiaan hyvä. En olisi osannut odottaa että Hahto muutetaan aasiksi! :D