Review Detail

Mukava oli lukea.

Oliko tämä vain tarinan alku? Kyllähän tuossa on jonkinlainen juonen kaari, mutta loppu jäisi sangen hätiköidyksi.

Tekstissä on paljon rakenteeltaan monimutkaisia virkkeitä, joiden ei välttämättä tarvitsisi olla monimutkaisia. Varsinkin lauseenvastikkeita voisi ylentää ihan omiksi lauseikseen tai jopa virkkeiksi. Tällä tavalla tekstiä selventämällä avautuisi myös tilaa saumattomalle kuvailulle.

Tajusin tekstiä lukiessani, että en tiedä tarkkaan miten kieliopillisesti monikoista kirjoitetaan. Siitä plussaa, kun sain syyn kerrata asiaa.

Itseäni vähän hämmensi, kun kerronnan näkökulma siirtyi Nimistä Rimiin. Kyseessä on kuitenkin Nimin omaa muistelua kun ryöväyksestä kerrotaan. Onhan se vaikeaa kuvata, mitä henkilö ei näe samalla pysyen hänen omasta näkökulmassaan, mutta kerronnassa johdonmukaisuus on hyväksi. Ehkäpä se miltä Rautanaamio näyttää naamarinsa takana ei ole tarinalle olennaista. Tuntematonhan on muutenkin aina vänkempää, jos sitä ei aivan tuhottomasti pahoinpitele tehokeinona.

Ratsusoturien nistiminen hevostensa selästä ryöväyskohtauksessa vaikutti sangen helpolta. En voi tietää henkilöiden taitoeroja, mutta voisi luulla, että soturit osaisivat edes vähän tehdä työtään eli taistella hevosen selästä. Se, että jotkut yrittävät olla piilossa, ei itselleni ainakaan riittänyt perustelemaan täydellistä yllätystä. Ehkäpä kyseessä oli todella kapea tie sankan ryteikön keskellä ja vartijat olivat väsyneitä/juovuksissa/laiskoja/yms. Toinen ratsastukseen liittyvä outous mielestäni tapahtuu, kun Rim vetäisee Nimin hevosen selästä samalla kun he ratsastelevat ilmeisen kovaa. Kyseinen haaveri kuitenkin ohitetaan kuvailematta Nimin iskeytymistä maahan ollenkaan. Luulisi ainakin sattuneen vähän.

Tuo kaivo pomppasi silmään linnapihan kuvauksesta niin, että jäin miettimään miten se tulee tarinaan liittymänä. Sitä olisi voinut kuvailla niin, että se olisi sulautunut paremmin kuvaukseen. Sama juttu noissa erittäin tarkoissa jousiampujateloittajissa. Varmaan alkemistiruhtinaalla olisi ollut jännempiäkin tapoja teloittaa porukkaa, jos tarinassa ei olisi ollut pian tarvetta lisäjännitykselle. Tuskin olisi onnistunut teloittajilta Nimiä epätoivoisesti jahdata hirttosilmukalla, myrkkypikarilla, roviolla tai vaikkapa repimispöydällä.

Nimin päätös ruveta maan vapauttajaksi tulee todella nopeasti puskan takaa. Onhan hänellä henkilökohtaisia syitä tosiaan vihata ruhtinasta, mutta tuollaiset vallankumousaikeet ovat sangen idealistisia rikolliselta, jolla ei näytä olevan edes kansan tukea puolellaan. Tälläisessä kohdassahan tarinaa yleensä se tyttö ilmestyy suostuttelemaan vastahakoista kovanaamaa liittymään heidän la resistanceensa. Jos tämä olisi humoristinen tarina, tai kasvaisisi sellaiseksi, kyseinen äkkipikainen päätös voisi toisaalta olla varsin huvittava.

Tuo aivan viimeinen kappale näytti kirjoittajan muistiinpanoilta. Jos tämä teksti oli tosiaan vain tarinan alku, niin ruhtinaan taikavoimattomuutta ei vielä kannattaisi todistaa kaikkitietävällä kertojalla, paitsi jos hän on itse lopullisen tarinan päähenkilö. Toivottavasti et pahastu, että sain sellaisen kuvan, että tämä teksti saattaisi olla hassuttelun pohjustelua.