 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka Erimitsu!
Todella miellyttävä alku! Hieman jonninjoutavaa dialogia, jonka keskeytät nopeasti :D Hyvä!
Kuvailu:
Kirjoitat: "Heitin laukun ja miekan maahan, juoksin järven rannalle. Järvi oli pieni ja sen ympärillä kasvoi paljon vesikasveja jotka muistuttivat kaisloja.".
Mielestäni hieman kankeaa, sellaista kapulakieltä, joka ei oikein sovi tyyliisi. Ensimmäinen virke tosin on hyvä.
Ajatukseni: "Heitin laukun ja miekan maahan, juoksin järven rannalle. Rannalla kasvoi paljon vesikasveja, jotka muistuttivat kaisloja, ja ne näyttivät syleilevän järveä kaikkialla.".
Mieti miten kirjoitat jonkin kuvailevan asian.
Kirjoitat: "Hän kysyi vakavalla äänensävyllä:
”Tulisitko pois veden läheltä?”".
Ajatukseni:
”Tulisitko pois veden läheltä?”, Jarvion kysyi vakavana, huolissaan".
Ja miksi näin? Tuo dialogi luo mahtavan tunnelman vedessä piilevästä vaarasta, ja se että kerrot jonkun kysyvän vakavana ennen kuin hän kysyy, tuntuu kummalta.
Kirjoitat: "”Uskon, että heidän poikansa tekee oikean ratkaisun ja lähtee paremmille teille. Ei ole kirjoitettu maailmankirjoihin, että jos vanhemmat ovat pahoja niin heidän lapsensakin ovat”".
HYVÄ! :D Hieno ajatus!
Sanajärjestys.
Kirjoitat: "Tämän jälkeen kaikki me neljä nauroimme kovaan ääneen, koko metsä luultavasti kuuli sen.".
Pieni juttu, joka kuitenkin vaikuttaa lukijaan...ainakin minuun :D
Ajatukseni: "Tämän jälkeen me kaikki nauroimme kovaan ääneen, koko metsä luultavasti kuuli sen.".
Tai
Ajatukseni: "Tämän jälkeen me kaikki neljä nauroimme kovaan ääneen, koko metsä luultavasti kuuli sen.".
Tarina on mielenkiintoinen, vaikkakin voisit kenties hieman tiukemmin sitoa sen johonkin konkreettiseen päämäärään. Kirjoitat hyvin ja tekstiäsi on helppo lukea!
Hyvä! Kiitos!
