Arvostelen tässä kumpaakin osaa. Tarinassa on mysteeriä, vänköjä henkilöhahmoja ja liittolaisten välistä konfliktia, ja se onnistui hyvinkin herättämään mielenkiintoni. Tosin Kauppakillan ja näiden palkkasoturien kinan ja molemminpuolisen epäluottamuksen syy jäi epäselväksi. Jos Kilta meinaa jäynäyttää näitä Leskentekijöitä, niin kävisi varmasti huonommin kuin tavallisten palkattujen urveloiden kanssa.
Tässä vaiheessa tarinaa en oikein keksi mitään arvosteltavaa kuin pikkuasioihiin takertelun, enkä huonona kirjoittajana pysty pureutumaan proosan laatuun.
Miljöö jää minulle vähän epäselväksi. Ilmeisesti retkikunta on vaikeasti kuljettavalla jäätiköllä, mutta silti heillä on hevosia ja tuoleja sun muuta matkassaan. Tietysti tässähän voi olla kyse Kauppakillan mahtavuuden osoittamisessa kun heillä on varaa rahdata sälää ja rehua vaikka herran perseeseen.
"Kauppakielestä" tulee mieleen joku sabirin tyylinen hapuileva sekamelskakieli, jonka puhuminen "virheettömästi" olisi varsinainen ihme.
"Sieraimista valui ulos paksua savua, kuin muinaisen lohikäärmeen suusta, valmistautuessaan syöksemään tulta." Vaikea sanoa mikä tässä valmistautuu syöksemään tulta. "(Hänen) sieraimista(an) valui ulos paksua savua kuin muinaisen lohikäärmeen valmistautuessa syöksemään tulta" voisi toimia paremmin tai pelkkä "tämän" lisääminen "valmistautuessaan" eteen.
Toivon, että tämä jatkuu.