Review Detail

Nyt päästään jo todella pitkälle tarinassa. Ehkä liiankin pitkälle? Harpataanko tapahtumia liian isoina paloina? Nyt yhtäkkiä Damaris onkin jo valloitettu, kun ennen tätä valloituksen uhka vasta oli ilmassa. Kuningasperheen kohtaloa ei tuoda mitenkään esille kuin prinsessan osalta. Juonellisesti tarina minusta kärsii nyt siitä, että kirjeet harppovat liiaksi tapahtumia ja jättävät monta lukijaa kiinnostavaa asiaa kertomatta, keskitytään liiaksi olennaiseen. Myös kirjeiden aikajana ei ehkä ihan tunnut uskottavalta. Esim. toiseksi viimeinen kirje eli Ingridin vastaus on vuodelta 1534, jonka jälkeen seuraava kirje on Danilta vuodelta 1546, välissä on siis 12 vuotta, mutta Danin kirje tuntuu vastaavan suoraan Ingridin kirjeeseen? Lisäisin enemmän tapahtumia kertovia kirjeitä tms. Lukijana minua jäi myös harmittamaan, ettei Amondilista kerrota enempää, joka on tarinan pahis. Tällaisessa klassisessa hyvän ja pahan taistelua kuvaavassa tarinassa lukija haluaa myös tutustua pahikseen. Voisiko väliin ripotella myös Amondilin tai hänen lähipiirinsä viestittelyä, puheita, kirjeitä tms.? Yhtä kaikki tarina kuitenkin on kiinnostava ja tässä olisi ainesta ihan hyvin johonkin laajempaankin kokonaisuuteen.