"Koska hän, nyt minä sanon sen, Herra Gripenberg, odottaa meitä ja tahtoo syöstä meidät tuhoon." Tämä on epäselvästi rytmitetty.
Mielenkiintoinen tarina. Juoni oli vähän rajoilla, että menikö se oman makuni yli. Se, että tytöt olivat aaveita, tuli minulle selväksi jo toisen kappaleen kohdalla. Itse loppu oli hyvä, tuo Maarian toteamus :) Siinä oli ihanaa naiviiutta ja uskoa.