Review Detail

Moikka usva!

Tarina saa tässä osassa merkityksen! Alkuun hieman tuskastun, mutta puolenvälin paikkeilla tarina saa merkittävän käänteen ja uuden suunnan! Pidän tavastasi kirjoittaa. Se on selkeää ja helposti luettavaa!

Lempilapseni täytesanat.
"...takaisin kylään päin.".
Jos kirjoittaisit vain takaisin kylään, niin tulisiko lukijalle mielikuva, että kuljettaisiin poispäin kylästä? :D

Kolmoispisteet kuuluvat dialogiin, eivät kerrontaan. Esimerkki.
"Rynnäkköön! mies karjui ja loikkasi poterosta viittoen muita mukaansa. - Tappakaa ne viim..., konekiväärin suihku pyyhkäisi miestä rintaan, ja hän kaatui mutaiselle tantereelle suu edelleen huutoon vääntyneenä.".
Eli tuossa kolmoispisteet kuvaavat, että lause jää vaiheeseen.
"Todella, täällä ollaan…". Mitä ne tuossa kuvaavat? :D

Sanajärjestys:
"...ja alkaa muovata yhdessä äitinsä kanssa siitä kapeita levyjä.".
"...ja alkaa muovata siitä kapeita levyjä yhdessä äitinsä kanssa .".
Eli subjekti, predikaatti, objekti, tapa, paikka ja aika.
Tuossa alkaa on tekijä eli subjekti (viittaa häneen), muovata on toimi eli predikaatti, siitä on tekemisen kohde eli objekti (viittaa saveen) ja yhdessä äitinsa kanssa on tapa miten.

Yksi pikku ilmaisujuttu.
"...monen tunnin ajan.".
"...useiden tuntien ajan.".
Mieti, oliko tuossa tolkkua.

"Hän on parantaja, yhtälailla tärkeä heimon selviytymiselle kuin Kaukovaltakin. Kaukovallan hoitaessa suhteita näkymättömään maailmaan Päivyt hoitaa sairastuneita ihmisiä maan päällä. Häntä kutsutaan viisaaksi vaimoksi, sillä hänellä on parannuskeino miltei kaikkiin tilanteisiin, missä henki tai suuttunut esi-isä on vallannut kehon ja sairastuttanut ruumiin.".
Mahtavaa! Hieno filosofia ja syy tauteihin! Mahtavasti puettu sanoiksi! Hyvää työtä! :D

Hetken jo mietin, meneekö koko tämä osa töiden opettelun kertomiseen ja päivittäisistä askareista jauhamiseen, mutta sitten tuot riivaavat henget ja epäilykset mukaan. Hyvä konflikti, joka luo jännitettä ja kuljettaa tarinaa uusille urille. Tähän loppuu tylsyys :D

Pilkuista.
"Tönäisen poikaa kylkeen ja nauraen jatkamme työskentelyä.".
Jos ja sanalla erotetaan rinnasteiset päälauseet, joilla ei ole yhtenäistä tekijää, kuuluu ennen ja sanaa olla pilkku.
"Tönäisen poikaa kylkeen, ja nauraen jatkamme työskentelyä.".
Eli tönäisen on minä ja nauraen on me, eli yhteistä jäsentä ei ole. Jos taas olisi näin.
"Tönäisen poikaa kylkeen ja nauraen jatkan työskentelyä.".
Tällöin molempien lauseiden yhteinen jäsen on minä, joten yhteinen jäsen on, eikä pilkkua tarvita.
Sama juttu tässä.
"Ilmeeni on pölmistynyt ja Päivyt nauraa sanoen:...".
Tuohon ja sanan eteen kuuluisi pilkku, sillä ilmeeni on minä ja Päivyt on hän. Ei yhteistä jäsentä, joten pilkku.

Pidän Kaukovallan hahmosta! Hyvä! Myös nimet ovat mainioita! :D

Täytteistä.
"Minä suostun. Ja niin opetukseni alkaa.".
"Minä suostun, ja opetukseni alkaa.".
"Kätemme tahmaantuvat ja meidän onkin pestävä ne läheisessä, kylmävetisessä purossa.".
"Kätemme tahmaantuvat ja pesemme ne läheisessä, kylmävetisessä purossa.".

Juoni etenee mukavasti. Alussa oli tiettyä pitkittämistä ja askareiden kuvailua, jotka olisi voinut tunkea yhteen tiiviiseen kappaleeseen, mutta sitten alkaa tapahtua.
Uskomukset, tavat, perinteet, henget ja merkitys olemiselle. Uuden oppiminen ja loppuun hyvin organisoitu romahtaminen! Hyvä!

Kiitos!