Arvostelut käyttäjältä lentokykysi

Isojen kirjaimien käyttö, joka rivin alussa ollaan monta mieltä. Mielestäni runo tökkäise alahuulta lausuttaessa runoa. Samoin en pysynyt täysillä runon sisällä, joku paikka oli jatkuvasti ulkona.
Jos ymmärsin oikein teemana oli ikuisuusteema, pahan ja hyvän taistelu sielusta tai ainakin aiheuttamastaan ajoittaisesta mielialan vaihtelusta. Näen runon, tarjoavan uudenlaisen näkökulman. Se on aina mukavaa. Ei runossa kysytty mielipidettäni runokirjan julkaisemisesta. Vastaan kun mieli tekee. Kyllä se siintä, samantapainen on runojeni rutistus ja lentoon lähtee, sitä sun tätä, tänään perhonen. Oppien ja työtä tehden valmistutaan tohtoreiksi, sorvariksi, runoilijaksi jne. Onnea matkaan tähtiin.

Sinulla oma tyyli kirjoittaa. Luot oman näköisiä runoja. Hyvä niin.
Yksi vika joissakin runoissasi on, ne on nopeasti tyhjennettävissä. Tämän on tietenkin vain yksi mielipide.

Suloinen on runosi. Niin puhdas. Sydämen laulu. Oikeaksi runoilijaksi pyrit? Sinä olet jo runoilija. Onnea Sinulle.

Oivallukset kuuluvat runoon ne ovat kuin riisiä heitetty, avioparin ollessa auvoisen onnelliset liiton saatua siunauksen myötä- ja vastoinkäymisissä, vahvistetuksen. Näin on joskus runo muodostuu ensisilmäyksellä rakkaaksi ja johtaa avioliittoon, sekä kosketukseltaan muuttuvassa maailmassa kiinteäksi osaksi elämän arvokuutta. Tämä runo pääsee lähelle, jää kuitenkin hieman ihastuksen tasolle. Vertailun vuoksi. "Elämä on kuolemista"

En ehkä oikea henkilö arvioimasta runoa. Runo tuntuu hyökkäävän kohti. Kuten rivit, jotka jollain tavalla ovat mielestäni avain sanoja: jossa väsytään/liian kauan/elämään
Käsitän elämän arvon olevan mittaamattoman.
Siksi uin runoon nähden vastavirtaan. Ja annan ajatuksiesi johdonmukaisuudesta hengen sodassa pitkin seinää valuva harmaa aika, pisteet. Näkökulmasi kyllä koskettaa.

Runossa on mielestäni kaksi mielikuvaa, jotka jäävät kohtaamatta toisiaan hyvin, kokonaisuuden kannalta.
Mitä haluat sanoa, käy kyllä selville. Ehkä olisi parempikin yhteys pojan ja kukkaron välillä. Jolloin runo saisi minun mielipiteeni tuntumaan, ei yhtään miltään. Yksi asia, näkökulmaa olisi saanut avata enemmän runon, olisi kyllä löytynyt puhuttelevia sanoja lisää. Uskon niin. Näin runo tuntuu vain hauskalta jutulta.

Liikaa ja liian vähän runosi pitää sisällään, jotta sanomasi oli minut saanut tuntemaan, että runo jäisi pitemmäksi ajaksi soimaan sisälleni. Jotain oleellista jäin kaipaamaan?

Pidin. Itse en talviunta harrasta. Ajatustoisto kuului kai asiaan, aikaisemmasta runosta. Talvi on pitkä.

Kaikille ei ole lottovoitto syntyä Suomeen. Kun pakolaisetkin vierastavat, kylmyyttä. Se on kestettävä. 1 toive sujahti sujuvasti kukkaroon.
2 toive on pieni mutta tärkeä itsetunnon kannalta. Kaksi toivetta yksi toivoja. Katsoo runo edestä ja takaa, voi löytää ironia.

Runo hengittää luontoelämysestä. Runon tarkkailija näkee herkkää kauneutta, joka pysäyttää ja joka jää nopeilta silmiltä näkemättä.