Tuhannesta yöstä
jos yhdenkään saisi unelmoida.
Sadasta kesän sadepäivästä
jos edes yhtenä iltana emme olisi yksin.
Siihen yhteen aamuun
jos valvoa silloin jaksettiin.
Ei hetkittäin tarvitekaan
enää itse kantaa maailmaa.
Siihen kolmanteen aamuun
silloin jos valvottiin.
Siihen ainoaan aamuun
jolloin rakkaus viimein voitti.
