Kaivoin multaisin sormin poteron
sen sisään ryömin ja pääni täyteen morfiinia annostelin
Unelmoin ja näin korkeita monumentteja
sateenkaaren ja likaisia polkuja
Aseiden laukausten ja kaikuvien huutojen jälkeen
haaveilin keltaisen kukkivasta pellosta
Pellolla on viljelijä ja maamyyrä, he toisiaan suutelivat
Pellolla oleva talo on termiittien täyttämä ja se natisi saranoiltaan
Havahduin nälän tunteeseen
tupakan sytytin ja sen savun tanssia tiivisti seurasin
Se muistutti minua keinuvista puuhevosista
joilla siskoni kodissani leikki
Termiitit söivät punaista hirttämme;
ne vilisivät kaikkialla
katossa
ullakolla
rakenteissa
liinavaatekaapeissa
Niiden vilinä muistutti kihelmöivästä kädestä joka puutui pikkuhiljaa
Tunsin iskun pihlajaisella poskellani
tunsin vaappuvani mustassa meressä
Vieraan miehen huulet vapisten liikkuivat
ääntä en tunnista, mutta kirkkaan siniset silmät hehkuivat
kirkkaat valojuovat taivaalla hohtivat
Kiljuin ja polviini vasten nojasin
termiitit käsiäni pitkin matelivat
Ne purivat ja ihoni alle munivat
karistan niitä ihostani kuin tuhkaa tupakasta
Poltettujen ruumiiden seassa
puuhevosetkin joukkohaudassa itkevät
Silvottujen ruumiiden osista
nälkää näkevätkin juhlallisesti aterioivat
Heräsin kirkkaan valkoisten verhojen takaa
kouristuksissani, koin pitkään ummetusta
en unelmoinut enää monumentteja, sateenkaarta tai likaisia polkuja
en haaveillut keltaisen kukkivasta pellosta
ulkoa kaikui askelia, joiden pelkoa muistuttava hiljaisuus oli outoa
