"kuin haurasta lasia, niin herkkä suhteemme"
kuiskasin hiljaa, etten särkisi sitä
se oli aavistus todesta, kielletystä heikkoudesta
vahvuuden valtakausi, pitkät naamiaisjuhlat
jossain haurasta lasia
vihan kantaman kapinan päättäväinen itsepäisyys
taustalla hiljainen helinä, jalkapohjiin painuneet sirut
vahvana on niin vaikea kantaa mukanaan haurasta lasia