pehmeät sormesi lomittuvat omieni kanssa
lämmin hengityksesi kutittaa korvaani
ja hiljaisuus sulkee meidät syliinsä
tanssittaisiinko
ilman sanoja opettaisin sinulle askeleet
olisimme lähekkäin toisessa maassa
kosketuksesi piirtää karttaa käsivarteeni
maalaat jälkesi minuun
tunnen rauhoittavan sykkeesi omaani vasten
ei tämä ole rakkautta
vain kaksi eksynyttä kylmissään
kuulen äänesi jokaisen yksityiskohdan
haluan sinua nyt – ja en
hymy hyppii päättömänä huulilta toisille
jäätäisiinkö kuitenkin tähän
nukahdetaan yön ikuisuuteen
kunnes valo värjää varjot
ja paljastaa pelon
joka leijuu välissämme
