Kiimaisia ovat rakkauden juoksuaskeleet
ääni vieno
viettelys
Jäähän liukastuu rakastajatar
katsoo rumaa peilikuvaansa
säikähtää
Murhamiestään pakenee
kujanjuoksu
elontie aina vain kapeammaksi käy
ehkä sydän kevenee kun sydän ahneemmaksi käy
Mut´ei rakastaja aina pelasta pulasta
antaa hänen kuolla
antaa hänen hukkua
Sydänala puristuksissa
kourien arkun värjäytyvää sisäkangasta
on sydän teurastettu
viiniä vuotava