Kampaan hänen tukkaansa
harvalla kammalla
himmeän peilin edessä
raskain mielin
hänen suustaan tulee sammalta
katsomme toisiamme
Miten tähän on tultu?
Ilmeemme huutavat
lasittuneet silmät katsovat
katson takaisin
eivät enää maailmankuvia kanna
lämpimiä katseita anna
Murheellisena hellässä kuolemanseilissä sormeni lipuvat läpi vaaleiden suortuvien koristaen kärsinyttä veistosta
kostunein silmin läpi muistojemme teitä kuljemme käsikkäin
avosylin illalla ammeeseen aina sylikkäin uupuneina romahdamme
antaen myöten rakkaudelle
kunnes nukahdamme
uuvumme
veteen kyyneleillämme suolattuun
harmaus antaa myöten sumulle
tuulelle joka laivaamme ohjaa
Karikkoon lempeään noudat minut veden varasta, uppoat mukaan syleillessämme aaltojen kurussa
Olen väsynyt välimatkoihin, joiden välejä matkustan, etsien sinua - et puolimatkaan vastaan tule, on aina jokin este
olen niin väsynyt
olet eksynyt
en löydä sinua vaikka kuinka huudan
olen estynyt
minäkin eksyin samalla
kuin silmiisi tavatessamme
taivaansini kuiskaili lupauksiaan
olemme häkkilintuja lukituissa häkeissä
avain on merenpohjassa
