Nainen puristi sängynlaitaa sormet sinisinä, ei pelosta,
vaan toivoessaan, että lapsi olisi hänen näköisensä.
Pelotti kysymys, joka sen synnyttyä esitettäisiin:
onko se kumman näköinen?
Aamun hämärässä hän katsoi pientä:
ei se ollut kumman näköinen, itsensä näköinen kaiketi.
Kaikki huokaisivat helpotuksesta.
Punanaamainen, silmät ummessa syntynyt poika.