Pieni ajatus sinusta isä:
Olin kuuden vanha. Isä ja äiti olivat aamulla aikaisin vieneet minut tuiki tavallisesti tarhapäivää viettämään. Taisi olla syksyä. Muistan miten kesän jälkeen tarhapäivät tuntuivat joskus odottamattoman pitkiltä. Satoi ja tekemistä ei tuntunut olevan, lelut tylsistyttivät ja ehkä Anskukin oli viettämässä vapaapäivää kotonaan. Mitä voisin tehdä?
Keksin mielestäni älyttömän hyvän leikin: olen sairas. Menin valittelemaan hoitotädille vatsaa ja huonoa oloa ”tarhatäti minun on päästävä kotiin”. Nyt aikuisen näkökulmasta ymmärrän myös tarhatädin kannan asiaan: Jos Nina menee kotiin, on yksi vaiva vähemmän hoidettavana. Niinpä tarhasta soitettiin äidille, joka ei päässyt työkiireiden vuoksi hakemaan minua. Tarhatädit pahoittelivat ja käskivät minun mennä lepäämään. Hetken kuluttua puhelin soi ja isä soitti. Äiti ja isä olivat sopineet keskenään, kumman kiireiseen aikatauluun sopisi paremmin tulla hakemaan minut. Usein sairaat lapset viedään kotiin parantelemaan pöpöjä, mutta minun ilokseni äiti sekä isä olivat niin kiireisiä, että minut oli otettava mukaan töihin. Mikä voisikaan olla parempi paikka ei sairaalle lapselle sairastamiseen.
Nyt päätin riisua vatsakivun yltäni ja vaihdoin työvaatteisiin, olin toimistotyöläinen ihan kuten isäni: poltin tupakkaa, join kahvia ja puhuin puhelimessa. Pidin myös suuria kokouksia. Kirjoitin piirtotaululle kaavioita ja jaon esitteitä suurista mainoskampanjoista. Laskin laskimella seuraavan vuoden budjettia ja karttakepillä osoitin Pekkaa olemaan hiljaa kokouksessa. Isältä sain tarvittavia työkaluja leikkiini, hienoja paperiarkkeja täynnä erivärisiä pahveja. Isän vanhoista käyntikorteista sain hyviä kontakteja ja vuosien takaiset asiakaspaperit kävi hyvin mainossuunnitelmiksi asiakkailleni. Suuren palaverin päätteeksi, asiakkaideni hyväksymät suunnitelmat sain mapittaa keltaisiin ja vihreisiin kansioihin.
Jotta päivä ei kuitenkaan käynyt liian raskaaksi kävin kysymässä isältä mitä limua ja keksiä saisin ottaa. Isän töissä sai aina oman pullon kokista ja ison kasan jaffa keksejä. Kun työpäivä oli ohi, pelattiin vielä työporukan kanssa erä biljardia eli minä ja viisi näkymätöntä ystävääni.
Isän työpaikalla oli ihanaa olla sairaslomalla!
