Ilta-aurinko paistoi jo melkoisen matalalla kun kävellä laahustin polkua rantasaunalle. Joutsenet uivat saunarannassa ja naapurin lehmä huusi laitumella. Usva nousi tyynestä vedestä ja sääsket inisivät korvani vieressä. Kesäilta oli rauhallinen ja kaunis. Toisena päivänä olisin voinut olla onnellinen ja nauttia tästä kaikesta. Nyt en voinut. Nojasin tiukemmin keppiini ja astelin varovaisesti epätasaista polkua. Katselin surullisena joutsenia. Niilläkin oli toisensa, ainoastaan minä olin yksin.
Laitoin puita pesään ja istuin saunan kuistille. Yritin rauhoittua ja nähdä tilanteen eri lailla. Asianihan olivat ihan hyvin, yritin pakottaa itseni ajattelemaan, sain elää näin kauniissa ympäristössä ja tehdä työtä josta nautin. Silti en tuntenut itseäni onnelliseksi. Minä kaipasin toista ihmistä, tunsin itseni yksinäiseksi ja riittämättömäksi.
Nyt saa tämä itsesäälissä kieriskely riittää, päätin ja riisuin vaatteeni. Saunassa oli kuuma. Kiipesin vaivalloisesti lauteille ja asetin jalkani hyvään asentoon. Heitin löylyä ja katselin ulos järvelle. Samalla ajattelin eilisiltaista treffiseuralaistani. Tai oikeastaan miestä, jonka oli pitänyt tavata minut kylän huoltoasemalla. Varmaan hän oli siellä ollutkin, mutta kun oli nähnyt minut kinkkaamassa keppeineni, oli hän päättänyt häipyä vähin äänin paikalta. Ihan niin kuin kymmenet ennen häntä, ajattelin harmistuneena, mutta sitten naurahdin jo itsekin tyhmille ajatuksilleni. Ei minua sentään ihan niin moni mies ole lempannut.
Kapusin alas lauteilta ja katsoin kuvaani joka heijastui ikkunalasista. En minä ollut mitenkään kammotuksen näköinen, ainakaan omasta mielestäni. Minulla oli vain ruma jalka. Miten yksi jalka voi leimata minut kokonaan rumaksi? Ajatus oli mielestäni käsittämätön. Olisinko kauniimpi ja haluttavampi ilman tuota ällöttävää jalkaa, mietin ihmeissäni. Pitää varmaan hakata se irti. Tuhahdin.
Kuivasin hiukseni ja puin päälle saunatakkini. Istahdin saunan portaalle ja tuijotin usvaa järvenselällä. Niinpä tietenkin! ,huudahdin ääneen ja pelästyin itsekin kovaa huudahdustani hiljaisessa yössä. Olen lähestynyt ongelmaa ihan väärin. Jalkani on juuri se asia, joka tekee minusta erikoisen. Muutenhan minä olisin juuri samanlainen kuin kaikki muutkin vaaleat elovena-tytöt. Juuri nyt olisin halunnut tanssia pitkin saunapolkua, mutta hankalaahan se olisi ollut kepin kanssa kapealla polulla, joten tyydyin vain laulamaan." Typerä on se mies, joka ei minua halua tavata", rallattelin ja hyppelehdin omituisesti ontuen," Oma vikansa jollei minua uskalla tavata. Saattoipa menettää elämänsä naisen!" Saunatakkini helmat lepattivat kesäyössä ja vaaleat hiukseni leijailivat huntuna pääni ympärillä. Onneksi naapurit asuivat kaukana, sillä muuten he olisivat varmaan pelästyneet Hakamäen hullua akkaa, joka lähes alasti tanssahteli ja ulvoi valoisassa kesäyössä.
