Hei olen Emilia ja kerron omasta elämästäni.
Luku.1.
28.9 Heräsin aamulla siihen, että herätyskelloni soi puin äkkiä punaisen napapaidan ja kukka hameen. Juoksin alakertaan ja söin aamupalan. Äiti ja isäni oli ehtinyt lähteä töihin. Olenhan ainut lapsi perheestämme. Menin syötyäni meikkaamaan ja lähdin kouluun. Olin niin innoissani, koska koulu oli alkanut ja tämä oli eka päiväni. Halusin kovasti nähdä luokkani, koska se oli sama kuin ennen. Eniten kesälomalla kaipasin kavereitani. Olin joka päivä kotona. Kaverini eivät voineet tulla, koska kaverini matkusti koko kesäloman. Joten menin koulun pihalle ja odotin, että kellot soisi ja niin ne soikin joten juoksin luokkaan ja olin niin innoissani etten voinut kuin istua penkillä ja odottaa, että uusi opettajani saapuisi. Kun opettaja saapui niin heti ekana opettaja huusi meidän koko luokalleni. Olimme ihmeissämme miksi hän huusi meille, koska olimme kiltisti ja nopeasti tullut luokkaan. Emme olleet ehtinyt sanoa mitään ennen kuin huuto alkoi.
Anteeksi lyhyys mutta en keksinyt enempää tästä tulee enemmän osia ainakin 3-5 osaa joten toivottavasti piditte tästä jos kukaan ei tykkää niin en jatka tätä
