Edward Smith oli kyyryssä talon katolla ja tarkkaili kiikareilla kivistä rakennusta, joka sijaitsi muutaman korttelin päässä hänestä. Rakennuksen katolla seisoi aseistautunut mies. Rakennuksessa oli tiedustelutiedon mukaan Venäjän syyrialaisille myymiä biologisia ja kemiallisia aseita.
Edward Smith ja hänen tiiminsä kuuluivat Yhdysvaltojen Israelille antamiin tukijoukkoihin sodassa Syyriaa vastaan. Syyria taas sai sotilaallista tukea Venäjältä.
Smith otti esille pienikokoisen dronen ja käynnisti sen. Drone nousi ilmaan ja Smith alkoi ohjata sitä kädessään olevalta tabletilta. Hän ohjasi dronea yli talojen kattojen kohti kohteena olevaa vihollisen hallussa olevaa rakennusta. Dronessa oli kamera joka välitti videokuvaa tabletille. Smith zoomasi kohteeseen ja tarkasteli rakennusta. Hän näki nyt tarkemmin talon katolla olevan sotilaan. Hän näki muutakin. Sotilaan vieressä katolla oli kolmijalan varassa seisova esine. Se näytti hieman kaukoputkelta. Laite oli kytketty johdolla isoon tummaan laatikkoon joka lepäsi katolla. Smith näki kun mies tarttui esineeseen ja suuntasi sen suoraan dronea kohti. Äkisti videokuvassa näkyi kirkas valonväläys. Sitten yhteys droneen katkesi. Nyt Smith tajusi että katolla oleva laite oli laser-ase. Ja tämä laser-ase oli juuri ampunut hänen dronensa mäsäksi.
Edward Smith taistelutovereineen oli onnistunut ujuttautumaan rakennuksen läheisyyteen, huolimatta siitä, että heidän dronensa oli tullut huomatuksi.
Miehet olivat aseistautuneet raidekivääreillä. Ne olivat sähköllä toimivia aseita, joissa sähkömagnetismin avulla kiihdytettiiin teräksinen ammus seitsemänkertaiseen äänennopeuteen. Luotiliivit olivat erityisistä keraamisista levyistä valmistettuja ja niiden sisällä oli iskuja tehokkaasti vaimentavaa geeliä. Nämä luotiliivit olivat huomattavasti perinteisiä kevlarliivejä kevyempiä.
Sotilaat ryntäsivät sisään rakennukseen. Vastassa oli syyrialaisia sotilaita. Joku näistä heitti kranaatin. Suuri tulipallo leimahti ja paineaalto iski kolme sotilasta maahan. Kyseessä oli termobaarinen kranaatti, joka suihkutti räjähdysaineen aerosolina ilmaan. Erittäin kuuma mutta hidas räjähdys synnytti hyvin voimakkaan paineaallon.
Tulitaistelussa sinkoili luoteja. Yhdeltä syyrialaiselta sotilaalta valtavalla nopeudella liikkuva raidekiväärin luoti lähestulkoon repi käden irti olkapään kohdalta. Vihollisten ammukset sen sijaan olivat räjähtäviä luoteja. Smith ryhmineen ei ollut osannut odottaa räjähdeluoteja. Tavalliset luodit eivät olisi olleet erikoisluotiliivien kanssa mikään ongelma
Liivit kuitenkin hädin tuskin suojasivat osuman yhdestä räjähdeluodista. Raidekiväärien ammukset olivat kuitenkin ylivoimaisen tehokkaita ja tappoivat saman tien. Smith tovereineen voitti tulitaistelun, mutta räjähtäviin luoteihin menehtyi kolme sotilasta.
Paineaallon iskemät sotilaat makasivat maassa kuin pois heitetyt räsynuket. Heidän suustaan ja nenästään valui verta. Termobaarisen kranaatin paineaalto oli murskannut heidän sisäelimensä. Smith meni heidän luokseen. Kaksi muuta hän totesi kuolleiksi, mutta yksi oli vielä hengissä. Tämä yritti nousta istualleen, mutta alkoi yskiä verta rajusti ja vaipui sitten takaisin makuuasentoon.
”Kerro perheelleni, että rakastan heitä”, mies sanoi tarraten kädellään Smithin käsivarteen. Sitten hän vaipui elottomaksi.
Smith ja hänen kaksi tulitaistelusta selvinnyttä toveriaan tutkivat rakennuksen ja löysivät sen varastottilat. Siellä oli isoja keltaisia tynnyreitä, joissa oli biologisen vaaran symboli. Niiden kyljessä oli tekstiä sekä venäjäksi että englanniksi. Osassa tynnyreitä luki että kyseessä oli jauheeksi kuivattua virusta. Virus oli ebolarokkoa, bioteknologian avulla luotua hybridivirusta ebolasta ja isorokosta. Kyseinen virus oli erittäin kuolettava eikä sille ollut vastalääkettä. Jotkut tynnyrit taas sisälsivät kuivattua botulinumtoksiinia. Tämä botulinum-bakteerin tuottama myrkky oli maailman voimakkainta myrkkyä. Jo muutama nanogramma riitti tappamaan. Smith kuvasi tynnyrit älypiilolinssiensä avulla. Tämä olisi raskauttavaa todistusaineistoa Venäjää ja Syyriaa vastaan ja saisi kansainvälisen mielipiteen kääntymään niitä vastaan.
Kauko-ohjattu hävittäjä ampui paloräjähteellä varustettuja ohjuksia. Ohjukset osuivat rakennukseen ja leimahtivat suurina tulipalloina. Pian koko rakennus oli tulessa. Venäläinen hävittäjä oli lähetetetty tuhoamaan todisteet biologisesta sodankäynnistä.
Smith sekä kaksi hänen selvinnyttä toveriaan olivat juuri lähtemässä rakennuksesta, kun he kuulivat kumeita pamahduksia.
”Rakennusta pommitetaan!”, huudahti toinen Smithin taistelutovereista.
Miehet ryntäsivät kohti oviaukkoa. Smith joka oli lähimpänä ovea pääsi juuri ulos ja näki toveriensa seuraavan perässä. Sitten tapahtui kauheita. Ohjus iskeytyi suoraan oviaukon kohdalle ja suuri tulipallo nielaisi Smithin taistelutoverit.
Edward Smith oli ainoana selvinnyt ulos palavasta rakennuksesta.
Smithiä alkoi arveluttaa koko sota. Oliko oma puoli yhtään sen parempi kuin vihollinenkaan? Vaikka toisaalta hän tunsi vihaa vastapuolta kohtaan menetettyjen toveriensa puolesta, oli silti koko sodan mielettömyys nyt iskostunut hänen päähänsä.
Muutama kyynel valui Smithin poskelle hänen katsellessaan palavaa rakennusta. Tehtävä oli vaatinut kaikkien hänen taistelutoveriensa hengen.
