Kiinnostava teksti, jossa on paljon toimintaa ja dramaattisia käänteitä. Tekstin loputtua lukijalle jää paljon kysymyksiä: mitkä ovat konevelhojen motiivit, miksi jotkut ihmiset tietävät teknologiasta kun taas toiset pitävät sitä velhoutena ja mikä kone-enkeli oikeastaan oli. Eniten ehkä olisin edellisen kommentoijan tapaan kaivannut selitystä Amoksen motiiveille. Minne hän oli alun perin matkalla, mistä hän oli saanut omat nanorobottinsa ja tiesikö hän entuudestaan muiden velhojen käyttävän nanorobotteja pahoihin tarkoituksiin? Näistä asioista voisi mielestäni vihjata tekstissä. Nyt jäin vähän hämmästelemään, oliko liki tuntemattoman naisen pyyntö ainut syy, miksi Amos lähti henkensä uhalla lapsia pelastamaan. Onnistut kuitenkin hyvin välittämään Amoksesta tämän luonteenpiirteitä tapahtumien kautta: Amos on selvästi kokenut matkamies ja osaa pitää päänsä kylmänä vaaratilanteissa.
Olet kuvannut ympäristöä taitavasti esimerkiksi Amoksen kulkiessa autiomaassa. Myös Sielumyrskyä oli kuvailtu kiinnostavasti. Monissa kohdissa voisi mielestäni käyttää enemmänkin kuvailua tunnelman lataamiseen ja dramaattisuuden luomiseen, ja kuvailussa voisi hyödyntää kaikkia aisteja. Esimerkiksi velhojen ja kyläläisten taistelussa voisi pohtia: millainen ääni syntyy luodin osuessa nanorobottien muodostamiin verkkoihin? Onko ilmassa ruudin haju? Miltä kuulostaa, kun nanorobotit syövät lihaa?
Joissakin kohdissa tuntui hieman siltä, että tapahtumat vain seuraavat toistaan peräjälkeen ja itse lukijana seison jossakin kaukana katselemassa kaikkea. Kuvailun lisääminen ja Amoksen ajatusten ja tunteiden näyttäminen useammin voisivat edistää sitä, että lukija tuntisi olevansa tapahtumien keskellä Amoksen kanssa.
Kaiken kaikkiaan tämä oli jännittävä teksti, josta ei mielikuvitusta puuttunut! Olet selvästi käyttänyt aikaa tarinan maailman kehittelyyn ja onnistuit herättämään lukijan mielenkiinnon kyseistä maailmaa kohtaan.