 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Heippa tindenius!
Nyt alkaa vaikuttaa hyvältä! :D Todella kiinnostavan kuvion olet rakentanut. Kenties enemmän kappalejakoa kehiin! :D
Pilkuista asiaa.
Kirjoitat: "Hienoa päivä ilman ruokaa, ajattelen turhautuneena.".
Tuosta mielestäni puuttuu pilkku, joka erottaa "hienoa" - sanan kaikesta muusta. Annan myös pari muuta esimerkkiä miten saman voisi kirjoittaa.
Ajatukseni: "Hienoa, päivä ilman ruokaa, ajattelen turhautuneena.".
Ajatukseni: "Hienoa. Päivä ilman ruokaa, ajattelen turhautuneena.".
Ajatukseni: "Päivä ilman ruokaa, ajattelen turhautuneena. Hienoa.".
Pari kertaa ei ole yhdyssana, vaan kirjoitetaan erikseen :D
Sama kuin "hänen parasystävänsä" on oikeasti "hänen paras ystävänsä". :D
Kirjoitat: "Alexander huutaa perääni, mutta turhaan. Olen kadonnut jo hänen silmistään.".
Tuo toinen lause on hieman omituinen, ja uskonkin että olisit pienellä pohdiskelulla osannut kirjoittaa sen paremmin.
Ajatukseni: "Alexander huutaa perääni, mutta turhaan. Hän ei erota minua enää pöllyävän hiekan seasta.".
Mieti aina tarkkaan mitä kirjoitat. Yleensä jos jokin katoaa silmistä, se on ollut silmissä. Esimerkiksi loiste. Ja jos jokin kätoaa näkyvistä, se ei ole ollut silmissä, vaan näkyvissä :D
Täytesanat ja hieman vielä pilkuista.
Kirjoitat: "Liikumme yllättävän nopeasti myrskystä huolimatta ja pian olen menettänyt suuntavaistoni ja ajantajuni.".
Miksi sana "yllättävän"? Kuka yllättyy? Eli jos et kerro esimerkiksi "Yllätyin kuinka nopeasti liikuimme, myrskystä huolimatta", tai muuten ajatuksena, on tuo mielestäni täytesana, ja turha. Yleensä ennen "ja" - sanaa tulee pilkku.
Ajatukseni: "Liikumme nopeasti myrskystä huolimatta, ja pian olen menettänyt suuntavaistoni ja ajantajuni.".
Miten kirjoitat.
Kirjoitat: "...ja minun ei auta kuin liikkua perässä.".
Tässä ei ole varsinaista virhettä. Haluan vain antaa toisenlaisen vaihtoehdon.
Ajatukseni: "...eikä minulla ole muuta vaihtoehtoa, kuin liikkua perässä.".
Eli mieti myös toisenlaisia tapoja kirjoittaa sama asia.
Älä kirjoita itsestäänselvyyksiä.
Kirjoitat: "Hän esittelee itsensä ja tarkastelee minua uteliaana. ’’Olen Ava.’’ Esittelen itseni vuorostani.".
Ajatukseni: "Hän esittelee itsensä, ja tarkastelee minua uteliaana. ’’Olen Ava.’’".
Mieti mitä kirjoittamasi tarkoittaa.
Kirjoitat: "Hän nykäisee sen auki ja päädymme ulkoilmaan.".
Tämähän tarkoittaa että oven nykäisemisen seurauksena he päätyvät ulkoilmaan, eikä mielestäni siitä ole kyse. Anna pari ajatusta.
Ajatukseni: "Hän nykäisee sen auki, ja astumme ulkoilmaan.".
Ajatukseni: "Hän nykäisee sen auki, ja kirkas ulkoilma tulvii sisään.".
Vältä toistoa, eli asioita kuten se, että Lupin etenee aina määrätietoisesti ja se, että päähenkilölle ei jää kuin yksi vaihtoehto. Toimii kerran, mutta aina on vaihtoehto.
Mielenkiintoinen ajatus tuo pelimaailma, ja siihen peilattuna tarina on loistavasti rakennettu! Hyvä! :D
