 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka viskisieppo!
Hyvä miljöö, hyvä ajatus, hyvää kuvailua! Oikein toimivaa Scifiä!
"Hänen tilillä...".
"Hänen tilillään...".
Vältä samankaltaisuuksia perättäisissä lauseissa.
"Rakennus ei ollut kovin suuri..." ja hetkeä myöhemmin "Halli oli pieni,...".
"Kansi avautui. Se avautui melkein heti, kun Risto Mäki sulki sen.".
Tästä saa kuvan, että Risto olisi edelleen hallissa, mutta näinhän ei ole.
Ajatukseni:
"Kansi avautui. Se avautui melkein heti sen jälkeen, kun Risto Mäki oli sulkenut sen.".
Todella mainiota tulituksen ja ylilentojen kuvailua! :D
Mieti tarkkaan mitä sanaa käytät kuvaamaan paikkaa.
"Hän ei uskaltanut poistua kahvilasta, siitä saisi edes jonkinlaista suojaa.".
"Hän ei uskaltanut poistua kahvilasta, sieltä saisi edes jonkinlaista suojaa.".
Molemmat on eri sijamuotoja se (kahvila), mutta suojaa haetaan sieltä, jos ollaan sisällä ja siitä (esim autonromusta) jos ollaan ulkopuolella. Noin karkeasti linjattuna.
Mielestäni käytät liikaa tuota vihasi ilmaisua. Se ei jotenkin sovellu ankeaan miljööseen, vaan on jotenkin jankuttavan koominen.
"– Meidän täytyy siirtyä kampaamosta pois ja koko kaupungista, Amanda sanoi.".
Muutoin hyvää dialogia, mutta tämä oli outo... Ajatukseni:
"– Meidän täytyy lähteä kaupungista, Amanda sanoi.".
Hieman häiritsi kun Lätsä, joka aikaisemmin oli tunteeton ja vihasi kaikkea, onkin kiinnostunut Amandasta. Mutta nyt kun sitä miettii, niin ehkä se olikin hyvä!
"...luotien viheltäessä hänen ylitse.".
"...luotien viheltäessä hänen ylitseen.".
Tuo loppu on mainio! Hyvin luotu, keksitty ja kirjoitettu! Noihin taistelu ja tulituskohtauksiin panostaisin itse enemmän. Kenties jotain kulkupelin etsintää, koneaseilla tulittamista ja kiivaampia taistelukohtauksia. Nuo taistelut olivat kankein osa minun mielestäni. Ne ovat hyvä tapa luoda tunnelmaa ja toimintaa, joten niihin kannattaa satsata. Nyt kuin ne olisivat olleet vain pakollista piupiu materiaalia, jota nyt ei voi jättää kirjoittamattakaan.
Kiitos!
